Eduskunta hyväksyi tiistaina lain työvoima- ja yrityspalvelusta. Lain mukaan ensi vuoden alusta työttömät haastatellaan kahden viikon kuluessa työttömäksi jäämisestä ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein.
Määräaikaishaastattelujen pääongelma on Kontulan mukaan se, että 17 miljoonaa ei riitä kattamaan työvoimatarpeen lisäystä.
– Tästä syystä uudistus tarkoittaa, että määräaikaistarkastuksiin todennäköisesti joudutaan sitomaan resursseja myös sellaisesta neuvonnasta, joka tapahtuu työttömän tarpeista käsin.
Kontula muistuttaa, että jo nyt ajan saaminen TE-toimistoon voi olla pitkän odotuksen takana.
Ei auta työllistymään
– Ainakin itse saan jatkuvasti valituksia työttömiltä, joilta joku työvoimapoliittinen toimenpide tai jopa lyhytaikainen työmahdollisuus on mennyt sivu suun työkkärin konsultaatiota odotellessa. Tästä syystä on mahdollista, että määräaikaishaastattelut jäykistävät työvoimapalveluja entisestään, hän sanoo.
Kontulan mielestä on ilman muuta selvää, että mekaanisesti määritelty haastatteluaikataulu ei voi olla optimaalinen tapa auttaa ihmisiä pitämään yllä työkykyään ja työllistymään.
– Meillä on todella erilaisia työttömiä ja näillä hyvin erilaisia työllistymisen esteitä. Jollekin noin tiheä haastatteluväli on turha, toisille taas aivan riittämätön.
Kun mekaanisia, hallinnosta tulevia ratkaisuja lisätään työttömän tilanteesta lähtevien tarpeiden kustannuksella, seurauksena on Kontulan mukaan resurssien hukkakäyttöä.
Yritykset voisivat hoitaa erityisosaamista tarvitsevat
Muutos on herättänyt huolta TE-toimistojen henkilökunnan riittävyydestä. Laki muuttaa nykytilannetta, jossa työvoimaviranomaisilla on ollut laaja mahdollisuus arvioida haastattelun tarpeellisuus. Työministeri Jari Lindström (ps.) on todennut julkisuudessa, että pääosa haastatteluista pitäisi jatkossa tehdä kasvokkain. Hän on myös todennut, että viranomaiset tekevät haastattelut, mutta myös yritykset voivat hoitaa niitä täydentävästi.
Kontula kertoo, että työelämävaliokunnassa kuultujen asiantuntijoiden mukaan tuo ”täydentävästi” tarkoittaisi sellaisia erityisryhmiä, joiden työllistymisen edellytyksien kokonaisarvio vaatii erityisosaamista.
– Esimerkkeinä mainittiin jotkut maahanmuuttajaryhmät ja it-osaajat. Mikäli tämä selvitys vastaa todellisuutta, pidän sitä ihan järkevänä, Anna Kontula toteaa.
uutiskirje 
