Tietotyöammateissa työtä tehdään pikemminkin työn vaatimina aikoina kuin kellonaikoja noudattaen, kertoo Sonja Ukkola tuoreessa väitöstutkimuksessaan.
– Työ, jossa materiaalin sijaan keskeinen tuotantotekijä on tieto, ei taivu mitattaviin ja ennakoitaviin sekunteihin ja tunteihin.
Työaikojen pidennyksestä ja loma-aikojen lyhentämisestä on etsitty paikallisesti sopien ratkaisuja Suomen talousongelmiin.
It-alan työaikakulttuureita tutkineen Ukkolan mukaan työaikojen säätely kellonajan ja kalenterin mukaan jää marginaaliseen asemaan.
– Kellonaikaan pohjautuva työaikamalli on perua teollisen työn organisointitavasta, johon kuului työnantajan harjoittama tarkka työajan seuranta.
Työaika on jokaisen oma asia
Nykyisin joillakin aloilla ja joissakin tehtävissä pitäisi Ukkolan mielestä puhua mieluummin vaihtelevasta työajasta kuin perinteisestä normaalityöajasta.
– Työaika voi vaihdella päivittäin, viikoittain, kuukausittain ja vuodenajankin sisällä.
Vaihtelua työaikoihin tuovat Ukkolan mukaan esimerkiksi asiakkaiden ja markkinoiden vaatimukset, työn tekemiseen kohdistuvat ajalliset vaatimukset sekä olosuhteet ja kokemus siitä, milloin on järkevintä tehdä töitä.
– Yrityksissä, joissa toiminta perustuu myytyihin projekteihin, laskutuskäytännöt heijastuvat työaikoihin. Tällaisia seikkoja ei kuitenkaan tilastollisissa työaikatutkimuksissa ole huomioitu, tai osattu työntekijöiltä kysyä, Ukkola toteaa.
Työhön tulee katkoksia
Tutkimuksen mukaan työaikojen seurannasta ei uskalleta vieläkään luopua, vaikka työn sisällöt ovat muuttuneet.
– Työntekijät luovat itse erilaisia keinoja tullakseen toimeen työn aikavaatimusten kanssa, Ukkola toteaa.
Tietotyössä vaihteleva, erillisiin tapahtumiin perustuva työaika muuttaa työajat henkilökohtaisiksi. Työyhteisöissä se johtaa erirytmisyyteen ja vaihteleviin työaikoihin työntekijöiden kesken.
– Usein hankaluutta tuottaa omien työaikojen ja yhdessäoloa vaativien työaikojen yhteensovittaminen. Työssä on päivittäin myös hiljaista työaikaa ja keskittymistä vaativia tehtäviä, mutta samanaikaisesti on tarvetta myös työntekijöiden väliselle kanssakäymiselle. Tämä johtaa työn jatkuvaan katkoksellisuuteen.
lehti 