Kotimainen rakentaminen on vakaassa 6 – 7 prosentin kasvussa. Työvoimatarpeeseen on pystytty vastaamaan entistä isommalla alihankkijoiden osuudella. Pääkaupunkiseudulla alkaa kuitenkin olla pulaa osaajista.
Suomalaisia rakentajia on käyty kysymässä Ruotsista, ja nostokoneiden kuljettajia haluttaisiin Isoon-Britanniaan.
Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti ei ihmettele tilannetta, sillä suomalaiset rakentajat osaavat rakentaa arktisiin olosuhteisiin.
– Suomalaisen rakentajan osaaminen on sekä koulutuksen että ammattitaidon osalta niin kovalla tasolla, että hänet voidaan lähettää minne tahansa maailmalle, vaikka julkisesta keskustelusta voisi muuta päätellä.
Teiden, rautateiden, talojen ja sairaaloiden rakentaminen kestää Pipatin mukaan kovat laatukriteerit.
Rakennusteollisuuden jäsenyrityksissä on työvoimakyselyn mukaan töissä noin 48 000 talonrakentamisen ammattilaista. Heistä ulkomaalaisia on noin 17 prosenttia, kun 2013 osuus oli 22 prosenttia. Uusiin työpaikkoihin on palkattu kotimaisia rakentajia. Tilastot eivät kuitenkaan kerro, kuinka moni virolainen on jäänyt pysyvästi Suomeen ja kirjautuu tilastoihin nyt kotimaisena työvoimana.
Rakennusteollisuuden mukaan ulkomaisen työvoiman osuus on pudonnut, koska ala on kasvanut ja ulkomaisia rakentajia houkutellaan Viroon ja muualle Eurooppaan.
Alalle tulijoista kova pula
Rakennusalalle on vaikea saada uusia tulijoita. Kevään haussa Etelä-Suomessa ammattikoulujen aloituspaikkoja jäi tyhjiksi.
– Noin tuhannesta paikasta opinnot aloitti noin 400. Me pystymme tarjoamaan hyväpalkkaista työtä niin pitkälle kuin silmä siintää. Siitä huolimatta Helsingin alueella alan opinnot eivät vedä, Rakennusteollisuuden Tarmo Pipatti sanoo.
Muualla Suomessa tilanne on onneksi parempi.
Rakennusteollisuudessa luotetaan siihen, että maaliskuussa alkava rakennusalan työkokeilu saisi ammattikoulutuksenkin ulkopuolelle jääneet nuoret kiinnostumaan alasta.
– Ammattitaito kehittyy työn tekemisessä, toivottavasti tulevaisuudessa yhä enemmän mestari-kisälli -tyylillä. Se on rakentamisessa tehokkain ja nopeimmin tuloksia tuottava tapa, Pipatti sanoo.
Osa työkokeilun paikoista tullee näillä näkymin oppilaitosten yhteyteen. Työnantajien Rakennusteollisuus ja työntekijöiden Rakennusliitto eivät halunneet vielä paljastaa tarkempia kokeilupaikkakuntia.
Aliurakointiverkosto uusi normi
Entistä harvempi rakentaja on palkattu suoraan pääurakoitsijalle. Sen sijaan tilalle ovat tulleet pääurakoitsijan mukana liikkuva alihankkijoiden verkosto.
Kun vuonna 2008 aliurakoitsijoiden palkkalistoilla oli noin 5 600 henkeä, viime vuonna määrä oli jo 22 700. Suunta jatkuu.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan aliurakoinnin valvonta on saatu kuntoon työntekijöiden veronumerorekisterin ja pääurakoitsijan ilmoitusvelvollisuuden myötä. Ainoa huolet koskevat rakentamisen laatua ja työsuojelua.
– Aliurakoitsijan työntekijöillä ei välttämättä ole käsitystä, kuinka koko iso työmaa toimii.
Rakennusteollisuuden Pipatin mielestä vakiintuneet alihankintaverkostot ovat hyvä asia laadun varmistamiseksi, mutta hän jakaa Harjuniemen huolen.
– Rakentaminen on hankala toimiala, koska miltei kaikki tehdään ainutkertaisena työnä. Mitä enemmän saadaan toistoa ja vakiointia, sen varmemmin voidaan tehdä vakaata laatua.
Viime vuosina alalle on laadittu erilaisia mittareita laadun varmistamiseksi.
uutiskirje 
