JHL teki henkilökohtaisille avustajille virtuaalisen työyhteisön

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Viime marraskuun puolivälistä lähtien Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on pyörittänyt netissä henkilökohtaisetavustajat.fi -sivustoa sekä Facebook -ryhmää, joiden avulla yksin tahoillaan työskentelevät henkilökohtaiset avustajat voivat aiempaa helpommin saada tietoa muun muassa palkkaukseensa ja työsuojeluun liittyvistä asioita. Nettisivustolta löytyy myös keskustele ja kysy -palsta.

– Kysymyksiin annetuista liiton asiantuntijoiden vastauksista kasaantuu nettisivustolla tietoa, jota toivomme jäsenten oppivan hakemaan sieltä, sanoo JHL:n sopimustoimitsija Kalle Honkanen.

Hän muistuttaa, että sivustolle voi kirjautua, vaikka ei vielä olisikaan JHL:n jäsen. Ei-jäsenet saavat olla sivustolla kahden viikon ajan.

Työehtoja koskevat epäselvyydet yleisiä

Tilanne on sekava jo siksi, että noudatettavia työehtosopimuksia on useampia. Honkasen mukaan henkilökohtaisten avustajien työsuhteissa ilmenee runsaasti epäselvyyksiä, joita lähdetään selvittämään ammattiliiton kautta.

– Työehtoja koskevat kysymykset tulevat yleensä suoraan ammattiliittoon, koska henkilökohtaisilla avustajilla ei ole yleensä luottamusmiestä. Läheskään kaikki avustajat eivät ole järjestäytyneitä, eivätkä he siksi tiedä omia oikeuksiaan.

Avustajien työehdoista syntyykin ammattiryhmän kokoon nähden paljon riitatapauksia, joita ammattiliitto on hoitanut. Tarve avustajille tarkoitetuille uusille edunvalvonnan välineille oli siis huutava. Henkilökohtaisia avustajia arvioidaan olevan noin 25 000-30 000.

Honkanen korostaa, että tietämättömyyttä on myös työnantajapuolella.

Kunta maksaa

Vammaispalvelulaki turvaa vaikeasti vammaiselle subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen avustajaan. Työnantajana voi toimia joko avustettava itse, järjestö, kunta taikka sitten nykyisin yhä useammin alan yritys.

Kun työnantaja on järjestö tai yritys, henkilökohtaisen avustajan palkka määräytyy yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan. Kyseessä on yleissitova sopimus.

Jos työnantajana toimii avustettava itse, palkkaehdot palkka- ja työehdot määräytyvät JHL: n ja Heta-liiton välisen työehtosopimuksen kautta.

– Matalan järjestäytymisasteen takia HETA:n ja JHL:n välinen sopimus ei ole yleissitova. Sitä tavoittelemme, mutta toistaiseksi noudatetaan vain normaalisitovuutta, Honkanen selvittää.

Jos siis itse työnantajana toimiva avustettava ei kuulu Heta-liittoon, avustajan työsuhteessa ei noudateta yleensä mitään työehtosopimusta. Avustajalle ei tällöin esimerkiksi tarvitse maksaa lomarahaa tai lauantailisää. Perälautana ovat tällöin työsopimus, työaikalaki ja vuosilomalaki.

Kahvihuone avustajille

JHL:n ja Hetan välinen valtakunnallinen työehtosopimus solmittiin vasta vuonna 2009.

– Kyse on siis melko uudesta ammattikunnasta, jonka ammatti-identiteetti ei ole vielä vahvistunut, ja työehdoissakin on parantamisen varaa. Haasteita siis riittää, sanoo Honkanen.

Nettisivustoihin päädyttiin Milja Karjalaisen selvitystyön perusteella. Tutkimus toi esiin muun muassa sen, että ammattikunnan keskuudessa yksin työskentely koettiin isona ongelmana. Työkavereita, joiden kanssa voisi keskustella työhön liittyvistä asioista, ei ole.

– Nettialustan onkin tarkoitus olla uudenlainen kohtaamispaikka avustajille. Se on kuin kahvihuone, Honkanen sanoo.

Sivuston vapaaehtoisena moderaattorina toimii Raine Luomala, joka itsekin työskentelee henkilökohtaisena avustajana samalla kun opiskelee ylempää sosiaalialan ammattitutkintoa.

– Sivuston Kysy ja vastaa -osiossa on esimerkiksi kysytty, että pitääkö avustajan maksaa itse oman auton käytöstä kun hän toimii avustajana, Luomala kertoo.

Liiton toimitsijat sitten vastaavat kysymyksiin, ja nuo keskustelut jäävät sivustolla muidenkin katsottavaksi.

Korjattavaa olisi paljon

Raine Luomalan mielestä korjattavaa työehdoissa olisi paljon.

– Varsinkin vastentahtoisista nollasopimuksista pitäisi päästä eroon, ne ovat nyt yleisiä, hän toteaa.

Luomalla itselläänkin on parhaillaan nollatuntisopimus työnantajayrityksensä kanssa.

– Minulle se tosin sopii, koska olen opiskelija. Teen 20 tuntia viikossa, hän lisää.

Luomala tietää, että työehtosopimuksen noudattamisessa on usein ongelmia.

– Esimerkiksi lomarahat voivat jäädä maksamatta.

Tietämättömyys ei vapauta

Kalle Honkanen muistuttaa, että työnantajan tulee tarjota lisätyötä ensin osa-aikaisille työntekijöilleen ennen kuin ottaa uusia työntekijöitä.

– Mutta tämän työsopimuslain määräyksen noudattamisessa on suuria puutteita, hän lisää.

Honkasen mukaan myös työaikalain noudattaminen unohtuu usein järjestäytymättömiltä työnantajilta.

– Säännöllinen työaika on työaikalain mukaan avustajilla kahdeksan tuntia päivässä. Siitä yli menevä on ylitöitä.

Jos palkkarahat maksava kunta sanoo, että avustajan ylitöistä ei makseta, joutuu työnantaja lähtökohtaisesti maksamaan ylityökorvaukset omasta pussistaan. Tällaiset kunnan oheistukset ovat Honkasen mukaan monissa tilanteissa ongelmallisia.

JHL:ssa toivotaan että kunnat järjestäisivät työnohjausta avustajille ja opastaisivat työnantajia paremmin.

Reuna-alueet kuntoon

Nettisivustot ja digitaalinen työyhteisö ovat Honkasen mukaan uudenlainen tapa tehdä asioita.

– Samalla tämä tarjoaa uudenlaista aktiivista tapaa osallistua ammattiliiton toimintaan. Esimerkiksi toimia moderaattorina, kuten Raine Luomala tekee.

Ay-liikkeen näkökulmasta pienen ammattiryhmän edunvalvonnan kohentaminen on Honkasen mukaan myös tärkeää työelämän reuna-alueiden kuntoon saattamista.

– Muuten ay-liike voi alkaa rapautua sieltä reunoilta käsin.