Ugandan kahvilla on toivoa

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Uganda saa kolmanneksen vientituloistaan kahvista, joka elättää 1,7 miljoonaa pienviljelijää. Ilmastonmuutos vaikeuttaa kahvinkasvatusta monin tavoin, mutta oikeilla konsteilla sitä on mahdollista jatkaa, vakuuttaa Trooppisen maatalouden instituutti Iita

Ugandassa on kahvinkasvattajia eniten maailmassa, ja maa on maailman suurin robusta-lajikkeen tuottaja. Kahvin tuotantokustannukset ovat pysyneet halpoina, koska työ tehdään pientiloilla pääasiassa perheiden voimin.

– Säitä on nykyään mahdoton ennustaa, ja niiden oikuttelu lisää tappavia kasvitauteja, Keski-Ugandassa kahvia kasvattava Kironde Mayanja valittaa.

Viljelijöiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon vaikeuttavat monet seikat: kuivuus, tuholaiset ja taudit, huonolaatuiset tuotantopanokset, riittämättömät neuvontapalvelut sekä taloudelliset vaikeudet, Iitan tiedottaja Elizabeth Kemigisha listaa.

Pelastavat varjot

Iitan tutkimustyö pyrkii auttamaan viljelijöitä käytännön pulmissa, kuten kahvipensaita varjostavien puiden tai banaanikasvien valinnassa ja hankintojen järkeistämisessä. Käytännön työstä Ugandassa vastaa saksalainen Hanns R. Neumann -säätiö (HRNS).

– Banaanin ja kahvin sekaviljelystä ja varjostavien puiden hyödyntämisestä saamani tieto on muuttanut elämäni, kahvinkasvattaja Cathrine Ojara vakuuttaa.

Hän on pystynyt lähettämään lapsensa kouluun, kohentanut kotiaan ja aloittanut lisätulojen hankinnan kanatarhauksella.

Vaikka naiset tekevät valtaosan tilojen työstä, he omistavat vain 16 prosenttia Ugandan viljelymaista.

– Kotitöiden vuoksi meidän on vaikea osallistua koulutuksiin, Ojara sanoo.

Työkalu puiden valintaan

Kironde Mayanja kertoo kahvisatonsa kasvaneen 20–50 prosenttia hyödyllisten oppien ansiosta.

– Koulutus teki minusta ilmastonmuutoksen asiantuntijan, ja otin opit tehokkaaseen käyttöön: levitän olkia kasvien juurille, istutan varjokasveja, lannoitan ja kaivan kastelukanavia, hän selittää.

Iitan tutkija Hannington Bukomeko korostaa, että viljelijöiden avuksi tarvitaan halpoja ja monikäyttöisiä ratkaisuja, kuten peltometsäviljelyä eli puiden ja muiden hyötykasvien kasvattamista rinnakkain.

Iita on kehittänyt neuvontatyökalun, joka auttaa viljelijöitä valitsemaan sopivat puulajit erilaisiin olosuhteisiin.

– Viljelijä määrittelee alueen ja ekologisen vyöhykkeen sekä listaa ekosysteemiltä toivomansa palvelut. Työkalu tarjoaa vastaukseksi sopivat puulajit, Bukomeko selittää.

Työkalusta on kehitetty mobiiliversio kentällä liikkuvien maatalousneuvojien tarpeisiin.

Englanninkielinen versio