Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää harmaan talouden torjumiseksi veronumeron käyttöönottoa uusilla aloilla. Veronumeroa esitetään rakennusalan lisäksi majoitus- ja ravintola-alalle, kiinteistöpalvelualalle ja teknologiateollisuuteen.
Rakennusalan veronumerosta säädettiin vuonna 2011 ja se on vähentänyt tehokkaasti harmaata taloutta alalla.
– Maan hallitukselle on tässä valmiit ja hyväksi havaitut välineet torjua harmaata taloutta ja kartuttaa valtion verotuloja. On siis poliittinen arvovalinta, halutaanko suomalaisille alihankkijayrityksille yhdenvertaiset edellytykset menestyä kilpailussa räikeää alipalkkaa työntekijöilleen maksavien tai pimeää työtä käyttävien jobbariyritysten kanssa, sanoo lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, kansanedustaja Jari Myllykoski.
On siis poliittinen arvovalinta, halutaanko suomalaisille alihankkijayrityksille yhdenvertaiset edellytykset menestyä kilpailussa.
Majoitus- ja ravintola-alan, kiinteistöpalvelualan ja teknologiateollisuuden kansainvälistyminen ja alihankintaketjujen monimutkaistuminen tekevät veronumeron käytön laajentamisesta perusteltua. Esitys on osa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän Tolkkua työelämään –kampanjaa.
– Harmaa talous aiheuttaa miljardien veromenetykset Suomessa, syrjii rehellisiä yrittäjiä ja sysää suomalaisia työntekijöitä työttömyyteen. Rakennusalan veronumero on vähentänyt pimeää työtä, joten sen käyttöönottoa muilla aloilla ei pidä enää viivyttää, Myllykoski sanoo.
Meyerin tuntipalkat herättivät todellisuuteen
Kun veronumeroa pidetään näkyvillä, kuka tahansa voi varmistua henkilön kuulumisesta veronumerorekisteriin. Majoitus- ja ravintola-alan työntekijöiden ei kuitenkaan tarvitsisi pitää tunnistetta asiakkaiden näkyvillä työturvallisuussyistä, vaan se tulee esittää tarkastuskäynnillä olevalle viranomaiselle.
– Meyer Turun telakan viime vuonna uutisoidut 2–3 euron tuntipalkat olivat herätys todellisuuteen. Monipolviset alihankintaketjut lisäävät riskejä alipalkkaukseen ja harmaaseen talouteen, vaikka Meyerin kaltaiset vastuulliset yritykset niitä yrittävätkin kitkeä, Myllykoski sanoo.
– Suuret ja kansainväliset hankkeet esimerkiksi meriteollisuudessa tai isojen biotalouslaitosten rakentamisessa ovat välttämättömiä suomalaisen työllisyyden kannalta, mutta verojen maksua ja työehtojen noudattamista on valvottava tarkasti.
lehti 