Maahanmuuttovirta EU-maihin on pudonnut noin 200 000 tulijaan vuodessa. Kevään tullen pakolaisvirta kasvaa keskisellä Välimerellä, ennakoidaan Italiassa ja Maltalla. Maat vaativat EU:lta lisävaroja rajavalvontaan, mutta myös reittien tukkimiseen Libyan päässä. Asiaa käsitellään perjantaina EU:n päämiesten epävirallisessa kokouksessa.
Toistaiseksi unioni on suhtautunut varovaisesti lisärahojen osoittamiseen, sillä Libyassa ei ole toimivaa hallintoa, jonka kanssa sopia rajavalvonnasta ja pakolaisvirran sulkemisesta. Rahaa on osoitettu tähän mennessä 200 miljoonaa.
Itäisiä pakolaisreittejä tulevien määrä on laskenut merkittävästi. Siihen EU satsasi 6 miljardia euroa. Rahoilla nostettiin rajavalvonnan tasoa ja autettiin Turkkia hoitamaan pakolaisongelmaansa. Sopimus Turkin kanssa on toistaiseksi pitänyt.
Kun itäistä reittiä pitkin tulevien joukossa oli suhteellisesti useita turvapaikan tarpeessa olevia, Libyan kautta tulevista arviolta vain noin joka kymmenes on kansainvälisen suojelun tarpeessa.
Italia ja Malta ovat huolensa kanssa tosissaan. Malta aikoo nostaa asian esille perjantaina maassa kokoontuvalle EU:n päämiesten epäviralliselle kokoukselle.
Samalla keskustellaan maahanmuuton taakanjaosta EU-maiden kesken.
Tulevaisuus puntarissa
EU:n jäsenmaiden johtajat keskustelevat myös Yhdysvaltain viisumirajoituksista ja maahanmuuttopolitiikasta, NATOsta ja Venäjästä. Jos päämiehet pääsevät yksimielisyyteen, kokous saattaa antaa lausuman Yhdysvaltain maahantulorajoituksista.
Kansainvälisten ongelmien ohessa päämiesten on tarkoitus pohtia vakavasti EU:n tulevaisuutta. Iso-Britannia on vielä mukana aamupäivän maahanmuuttokeskustelussa, mutta iltapäivän tulevaisuusosiossa brexitiin valmistautuva maa ei ole mukana.
Suomi ja useimmat muut jäsenmaat eivät halua muutoksia perussopimuksiin, vaikka Puolasta ja Unkarista sellaisia haluja löytyisi.
Ennen muuta Suomi haluaa ryhdikkyyttä EU:n päätösten toimeenpanoon. Nyt näyttää uhkaavasti, että maahanmuuttoon ja finanssikriisiin liittyvät päätökset jäävät puolitiehen.
Vastaaviin kriisitilanteisiin pitäisi tulevaisuudessa voida Suomen mukaan voida reagoida joustavammin.
Tasapainoinen sopimus
Monet uumoilivat, että Ison-Britannian esimerkki olisi lähtölaukaus EU:n hajoamiselle. Tällä hetkellä ei näytä siltä. Jäsenmaat ovat vahvistaneet vuoden mittaan yhteistä puolustustaan, vaikka peruskirjassa mainittuihin yhteisiin puolustusvoimiin on vielä matkaa.
Brexit on kuitenkin haaste EU:n yhtenäisyydelle kauppapoliittisesti. Tavoitteena on rakentaa unionin ja Iso-Britannian kesken tasapuolinen sopimus. Ensin pitää kuitenkin odottaa, että Iso-Britannia käynnistää eroprosessin.
EU on siinä mielessä erikoisessa tilanteessa, että unionista eroaminen on perussopimuksen mukaan helppoa. Sen sijaan mitään ei ole sovittu siitä, kuinka menetellä likeisiä kauppa- ja muita suhteita toivovan entisen jäsenmaan kanssa.
Suomeen etujen mukaista olisi, että EU ja Iso-Britannia pääsisivät sopimukseen kaupasta, tutkimuksesta sekä ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Jos Suomi saisi päättää, Britanniasta tulisi niin likeinen kumppani EU:lle kuin mahdollista.
lehti 