Ylemmät toimihenkilöt YTN:n luottamusmiehille tekemän kyselyn mukaan kilpailukykysopimuksen edellyttämän työajan pidentämisen hinta oli heikentynyt työilmapiiri: työehtosopimusaloilla joka kolmas luottamusmies katsoi neuvottelujen heikentäneen ilmapiiriä ylempien toimihenkilöiden ja johdon välillä.
Paikalliset neuvottelut työajan pidentämisestä sujuivat kuitenkin kohtuullisen kivuttomasti.
– Tältä osin kyselyn tuloksen pitäisi herättää yritysten johdossa miettimistä. Työaikaa saatiin vaihtelevasti lisää, mutta mikä on tuottavuuden kasvun kokonaissaldo, jos vaikutukset ilmapiiriin ovat näin suuret, YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa kysyy.
YTN teki kilpailukykysopimuksen soveltamista koskevan kyselyn luottamusmiehille tammikuussa. Kysely lähti yli tuhannelle luottamusmiehelle ja vastausprosentti oli 53.
Valtaosa pidensi 24 tuntia
Tulosten perusteella työehtosopimusaloilla noin yhdeksällä työpaikalla kymmenestä saatiin sopimus kikyn mukaisesta työajan pidennyksestä. 78 prosentilla työpaikoista pidennys oli kikyn mukainen 24 tuntia. Yli kymmenen prosenttia työpaikoista jätti työajan pidennyksen kokonaan tekemättä.
Yleisin tapa pidentää työaikaa oli vähentää tunnit liukumasaldosta. Tähän ratkaisuun päätyi noin 40 prosenttia työpaikoista. Viidenneksellä työpaikoista sovittiin, että lisääntyvät työtunnit kuitataan joko osittain tai kokonaan ammatillisen osaamisen parantamisella tai kohentamalla työhyvinvointia.
Osa neuvotteluista sanelua
Oksan mukaan neuvottelut eivät kaikkialla ole edenneet hyvin. Tammi-helmikuun vaihteessa osalla työpaikoista neuvottelut työajan pidentämisestä olivat yhä kesken.
– Pääosin neuvottelut ovat menneet hyvin, mutta yllättävän monessa yrityksessä työnantajan neuvotteluhalu ovat osoittautuneet vajavaisiksi. Luottamusmiesten mukaan äärimmillään neuvottelut olivat silkkaa sanelua; pidennys toteutetaan kokonaisina päivinä, ota tai jätä, hän sanoo.
Oksan mukaan sopimuksettomat alat ovat neuvotteluissa kokonaan oma lukunsa. Kilpailukykysopimuksen mukaan työajan pidennyksen ei edes pitäisi koskea niitä, mutta siitä huolimatta noin 40 prosentille kyselyyn vastanneista sopimuksettomien alojen luottamusmiehistä on esitetty vaatimuksia työajan pidennyksestä.
– Tarkoitushakuista vai ei, mutta selkeästi työnantajaliitot eivät ole informoineet kaikkia jäsenyrityksiään. Metsäteollisuudessa neljä yritystä on puolestaan lähtenyt tietoisesti rikkomaan sekä sopimuksia että työsopimuslakia ja pidentänyt yksipuolisesti ylempien toimihenkilöiden työaikaa. Nämä tapaukset menevät oikeuteen työsopimusten rikkomisina, Oksa sanoo.
uutiskirje 
