”Lähetän työhakemuksia ja odotan pääseväni takaisin”

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Irina Zlobinan viimeinen määräaikaisuus päättyi tammikuun lopussa. Toistaiseksi jatkoa ei ole luvattu, mutta Zlobina on silti toiveikas.

– Lähetän työhakemuksia ja odotan pääseväni takaisin, hän sanoo.

26-vuotias Irina Zlobina on rohkea nuori nainen. Hän asettui runsas vuosi sitten ehdolle laitoshuoltajien luottamusmieheksi, kun varsinkin maahanmuuttajataustaiset työntekijät olivat huolissaan edunvalvonnastaan ja oikeuksiensa polkemisesta ja vetosivat siksi Zlobinaan. Eikä hän antanut päätökseensä vaikuttaa sen asian, että hänen työsuhteensa ei ollut pysyvä.

Viime vuosi osoittautui tärkeäksi tuoreelle luottamusmiehelle.

– Luottamusmiesaikana olen oppinut todella paljon ja olen myös halunnut jakaa tietoni, hän sanoo.

Zlobina työskenteli Auroran sairaalassa. Luottamusmiehenä hän hoiti lähes 400 työntekijän työehtoihin liittyviä asioita.

”Katsotaan tilannetta”

Vuodesta 2012 lähtien Zlobinalle on tehty määräaikaisia työsopimuksia kaikkiaan kymmenen. Ketjussa on vain yksi pieni katkos kolmen vuoden takaa ja sekin siksi että Zlobina voitiin ottaa vuorotteluvapaan sijaiseksi.

Koulutukseltaan Zlobina on lähihoitaja. Laitoshuoltajan tehtäviin hän on perehtynyt työn kautta.

Viimeinen työsopimus umpeutui 29. tammikuuta, eikä jatkoa luvattu. Kaikille muille töitä löytyi. Irinan mukaan niillekin, joilla oli vähemmän työkokemusta ja koulutusta kuin hänellä.

Irina Zlobina kertoo, että aiempina vuosina jatkoa määräaikaisuudelle on löytynyt automaattisesti. Työn jatkuminen on varmistunut jo hyvissä ajoin ennen edellisen päättymistä.

Tällä kertaa Zlobina alkoi kysellä jatkotyön perään joulukuussa ja vastaus oli kerta toiselta perään, että ”katsotaan tilannetta”.

Minne hävisi kelpoisuus?

Joulun alla Zlobina otti yhteyttä ammattiliittoonsa JHL:oon. Siellä katsottiin määräaikaisuuksien ketjun osoittavan, että työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve ja että Zlobinan työsuhde on ketjutusten myötä muodostunut toistaiseksi voimassa olevaksi. Pääluottamusmiehet päättivät neuvotella työnantajan kanssa Zlobinan vakinaistamisesta.

– Ennen sitä työnantajalta tuli sähköpostiviesti, jossa ilmoitettiin, että sijaisuus ei jatku. Mutta mitään syytä ei ilmoitettu, Zlobina kertoo.

Sitten tammikuun puolivälissä käytiin työnantajan edustajien ja Zlobinaa edustavien pääluottamusmiesten välinen neuvottelu, jossa työnantaja ilmoitti, että heillä ei ole tarjota Zlobinalle uutta sijaisuutta.

Vakinaistamisen osalta todettiin, että Zlobina ei täytä kelpoisuusehtoja ja että sijaisia ei voida vakinaistaa laitoshuoltajien toiminnan vakiintumattomuuden vuoksi. Tällä viitattiin Zlobinan mukaan käynnissä olevaan selvitystyöhön sote-viraston laitoshuollon yhdistymistä HUS-Desiko liikelaitokseen.

Kelpoisuuskysymys ihmetytti Zlobinaa, sillä ”eikö lähes viiden vuoden työkokemus tarkoita kelpoisuutta, varsinkin kun se on tähän asti riittänyt”. Vakinaista avautunutta tehtävää vuosi sitten hakiessaan Zlobina täytti kaikki hakuilmoituksen kelpoisuusvaatimukset.

Tavoitteena sopia

– Liitossa näihin luottamusmiesten irtisanomisiin on reagoitava nopeasti, sanoo JHL:n lakimies Keijo Tarnanen, joka on juuri toimittanut liiton työvaliokunnalle päätettäväksi Zlobinan tapausta koskevan oikeusapupyynnön.

– Mutta varmastikin tässä vielä tullaan neuvottelemaan kaupungin edustajan kanssa ennen kanteen jättämistä, hän kertoo. Tarnanen lähettikin vielä tiistaisen haastattelun jälkeen sote-viraston henkilöstöpäällikölle neuvotteluesityksen, jotta asiassa saataisiin sovinnollinen ratkaisu. Lehden painoon menoon mennessä asia ei vielä ollut notkahtanut eteenpäin.

Zlobinan tapauksesta hän toteaa sen verran, että määräaikaisuuksien ketjutuksesta ja kelpoisuudesta löytyy kovin samanlaiselta näyttävät korkeimman oikeuden ratkaisut. Nämä ennakkotapaukset ovat syksyltä 2015 (KKO 2015/64 ja KKO 2015/65).

Liiton kanta onkin se, että Zlobinan työsuhteen olisi tullut olla toistaiseksi voimassa oleva pysyvän työvoiman tarpeen vuoksi.

Kyse luottamusmiehen asemasta

Laiton irtisanominen on aina vakava asia. Erityisen vakava se on, jos irtisanominen kohteena on luottamusmies. Zlobinan tapaus on lisäksi harvinainen, koska määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät harvoin uskaltautuvat luottamusmiehiksi.

Irina Zlobinan tapaukseen tutustunut JHL:n hallituksen jäsen Kalevi Kannisto on hyvin huolissaan tapahtuneesta.

– Tässä on kyse luottamusmiehen asemasta. Kun ihmisiä pidetään viisikin vuotta määräaikaisena, niin kyllähän heillä täytyy myös olla mahdollisuus päästä mukaan henkilöstön osallistumisjärjestelmiin, Kannisto sanoo.

– Miten pystymme jatkossa rekrytoimaan ihmisiä luottamustehtäviin, jos kohtelu on syrjivää tai epäasiallista, Kannisto kysyy.

Etninen tausta

Zlobina kokee, että hänen kohtelunsa taustalla on hänen etninen taustansa ja myös ay-toiminta.

– Olen venäläistaustainen paluumuuttaja. Mummoni on syntynyt Karjalassa. Muutin 2-vuotiaana Tallinnasta Helsinkiin, hän kertoo.

Zlobina arvelee, että hän on ajanut ihmisten asioita hyvin.

– Ja ehkä olen myös ottanut rohkeasti yhteyttä esimiehiin, kun on ollut jokin KVTES:n asia epäselvä. Ja kantasuomalaisten asioita olen tietysti ajanut, en vain maahanmuuttajien, Zlobina muistuttaa.

Maahanmuuttajataustaisten asiat ovat työllistäneet luottamusmiestä, sillä he tuntevat usein huonosti suomalaisen työelämän perusasioita. He eivät Zlobinan mukaan esimerkiksi tunne ylitöiden korvauskäytäntöjä.

Epäselvyyksiä on hänen mukaansa ollut runsaasti myös sairauslomiin liittyen.

– Kaupungilla on linjaus siitä, että kolme päivää voi sairastaa ilman lääkärintodistusta. Jostain syystä juuri meidän työntekijöiltä kuitenkin vaaditaan useimmin lääkärintodistus, Zlobina kertoo. Esimies siis voi tietyissä tapauksissa vaatia sairaudesta lääkärintodistuksen. Asiasta on olemassa pysyväisohjeet, joista Zlobina kertoo valistaneensa niin työntekijöitä kuin toisinaan myös esimiestä.