Kauppasopimuksen puolesta äänesti 408 europarlamentaarikkoa, vastaan 254 vastaan ja 33 tyhjää. Parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta suositteli, että parlamentti äänestäisi sopimusta vastaan.
– Parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta oli aiheesta selväsanainen. CETA-sopimuksen tärkeimpänä lopputulemana pitäisi olla ihmisarvoisten työpaikkojen luominen, tasapuoliset palkankorotukset ja yrittäjyyden edistäminen, mutta reaalisiin malleihin perustuvat todisteet osoittavat sopimuksen luovan marginaalisesti työpaikkoja ja lisäävän pitkäaikaistyöttömyyttä, Kyllönen huomauttaa blogissaan.
CETA on niin sanottu sekasopimus, joka astuu täysin voimaan vasta sen jälkeen, kun kaikki alueelliset ja kansalliset parlamentit ovat sen ratifioineet.
Pitäisi kysyä, toimimmeko kestävästi vai ahneesti.
– Sopimuksen kaatuminenkin on siis edelleen mahdollista, sanoo Kyllönen.
Trumpin henki leijui parlamentissa
Kyllönen harmittelee, että kaikki kauppasopimuksen vastustajat on leimattu tämän päivän keskustelussa Le Penin ja Trumpin kumppaneiksi, äärivasemmistolaisiksi tai äärioikeistolaisiksi.
– Sellaisiahan ammattiliitot, viljelijäyhdistykset, ympäristöjärjestöt, ihmisoikeusaktivistit ja valtioiden suvereniteetin puolustajat ovatkin, hän ironisoi.
Järjestöt esittivät avoimessa kirjeessään syvän huolensa tänään parlamentin äänestyksessä hyväksytystä sopimuksesta, joka voimaan astuessaan voi heikentää työntekijöiden ja ympäristönsuojelua sekä tarjota ulkomaisille sijoittajille tehokkaita työkaluja hyökätä yleistä etua ajavaa sääntelyä vastaan.
– Yli 450 järjestön, 101 oikeustieteen professorin ja 3,5 miljoonaan Euroopan kansalaisten vetoomukset kaikuivat kuuroille korville.
Kyllönen on pettynyt ay-liikkeen TTIP- ja CETA-sopimuksiin ottamasta myönteisestä kannasta. Myös parlamentin demariryhmä on tehnyt ryhmäpäätöksen äänestämisestä sopimuksen puolesta.
– Kovasti on meuhkattu protektionismista ja sisäänpäin käpristymisestä, ja toisteltu Suomen elävän viennistä. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, ollaanko suljettuja vaiko avoimia. Pitäisi kysyä, toimimmeko kestävästi vai ahneesti. Pidämmekö huolta omista yrityksistämme vai annammeko isoille toimijoille vapaat kädet, hän kysyy.
uutiskirje 
