Alkoiko työmarkkinoilla uusi jääkausi keskiviikkona 15. helmikuuta? Todennäköisesti ei, mutta työnantajajärjestöjen yksipuoliset liikkeet ovat hälytys. Ne herättävät kysymyksen, että samanlaista saneluako ne tarkoittavat puhuessaan paikallisesta sopimisesta.
Viime viikon keskiviikkona ensin Metsäteollisuus ry. irtaantui niin sanottua Suomen mallia koskevista neuvotteluista. Palkkaneuvotteluille piti rakentaa tiekartta, jossa vientialat viitoittavat tahdin. Se kaatui ainakin toistaiseksi.
Heti perään Elinkeinoelämän keskusliitto irtisanoi 22 vuosikymmenien mittaan solmittua keskusjärjestösopimusta nykyisten sopimusten päättyessä – jälleen yksipuolisena ilmoitusasiana. Sopimuksissa on määritelty esimerkiksi luottamusmiehen asemaa, lomapalkkaa ja irtisanomisasioita. Kaikilla liitoilla ei ole niistä omia sopimuksia.
Ei ole ihme, että ammattiliitoissa närkästyttiin. Työntekijät ovat juuri suostuneet työajan vastikkeettomaan pidentämiseen ja osin lomarahojen leikkaamiseen kilpailukykysopimuksessa. Yritysten verorasitusta siirrettiin taas kerran palkansaajien kannettavaksi. Vastapuoli näytti todelliset karvansa sopimuskumppanina heti saatuaan uusia etuja.
Ammattiliitoista kuultujen puheenvuorojen perusteella ensi syksyksi kaavaillun sopuisan kierroksen voi unohtaa. ”EK:n ratkaisu heikentää eittämättä työmarkkinailmapiiriä ja osapuolten välistä luottamusta”, sanoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin on luonnehtinut EK:n valitsemaa linjaa hyökkääväksi ja haastavaksi (US 20.2.). Hän muistutti, että kiky-sopimusta edelsivät lähellä nollaa oleva työ- ja kasvusopimus sekä eläkeuudistus, jossa ay-liike teki isoja myönnytyksiä.
Yritysten hyvät tulokset, antelias osinkopolitiikka, pitkään jatkunut palkkojen nollalinja sekä työnantajajärjestöjen radikalisoituminen kasaavat kovat paineet tulevalle liittokierrokselle.
Ennen kiky-sopimuksen solmimista työmarkkinahäiriköksi haukuttiin Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT. Sillä on nyt hyvässä järjestyksessä ja rauhassa neuvotellut sopimukset voimassa jopa neljäksi vuodeksi. Todellisen työmarkkinahäiriön masinoi EK. Sitä hallitus ei patista ”kantamaan vastuuta”.
Vähintä mitä nyt voidaan tehdä, on neuvotella keskusjärjestösopimusten siirtämisestä eri toimialoille jo keväällä, kuten palkansaajajärjestöt ovat esittäneet. Tähän ei pitäisi olla mitään estettä, jos työnantajat puhuvat totta siitä, että eivät ole romuttamassa sopimusyhteiskuntaa.
Tätä Palvelualan työnantajat (Palta) alkuviikolla lupailikin. Jääkauden sijaan työmarkkinoilla todennäköisesti vain liukasteltiin samalla tavalla kuin samaan aikaan Etelä-Suomen kaduilla.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 