Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) esitteli hallituksen puolustuspoliittisen selonteon jylhin sanakääntein Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) seminaarissa.
Parlamentaarisessa seminaarissa Niinistö totesi, että idealistien aikakausi on ohi ja että uudessa selonteossa käsillä on nyt realistinen strategiapaperi.
– Selonteko ei rakennu mielikuviin menneestä vaan siinä suunnataan tulevaisuuteen.
Selonteon henki rakentuu voimakkaasti uhkakuville ja on luonteeltaan sotilaalliseen kriisiin valmistautuva.
Niinistö hehkutti sodanajan joukkojen määrän kasvattamista 230 000:sta 280 000:nteen. Todellisuudessa kyse on kuitenkin jo olemassa olevien rajavartiojoukkojen, erityiskoulutettujen asevelvollisten ja paikallispuolustukseen tarkoitettujen reserviläisten mukaan laskemisesta.
Hallituksen esitystä oli arvioimassa kahdeksan eduskuntapuolueen kansanedustajaa. Paneelikeskustelussa edustajat arvioivat ja evästivät hallituksen esitystä, joka tulee eduskunnan lähetekeskusteluun näillä näkymin 8. maaliskuuta.
Andersson huolissaan kustannuksista
Panelistit antoivat selonteolle kouluarvosanat. Valtaosa esitti yhdeksäistä. Joukossa oli pari kasiakin. Huonoimman arvosanan antoi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Hän piirsi lappuunsa kutosen.
Andersson antoi muutenkin eniten kritiikkiä selonteolle. Useimmat muut kehuivat ja hymistelivät paperia tai nostivat muutamia lisävalaistusta vaativia yksityiskohtia keskusteluun.
Keskeisen huomion Andersson kohdisti puolustuspoliittisen toimintaympäristön kuvaamiseen, jota hän piti alarmistisena. Se tarkoittaa sitä, että selonteon henki rakentuu voimakkaasti uhkakuville ja on luonteeltaan sotilaalliseen kriisiin valmistautuva.
– Toimintaympäristön kuvauksesta puuttuu se tasapaino, joka hallitsi aiemmin tehtyä turvallisuuspoliittista selontekoa.
Tasapainolla Andersson viittasi ulkopolitiikan ja puolustuspolitiikan kokonaisuuteen. Hän sai vastaheittoja joissa todettiin, että puolustuspolitiikka on kriiseihin valmistautumista.
Vihreiden Krista Mikkonen myötäili selkeimmin Anderssonin kantaa ja piti selontekoa myös yksipuolisena ja alarmistisena.
Jussi Niinistön mukaan laajamittainen hyökkäys Suomea kohtaan ei ole todennäköinen. Mutta hän puolustautui uhkakuvakeskeisyyttä koskevia syytöksiä vastaan sanomalla, että merkittävästi pienemmin voimin toteutetut yllätyshyökkäykset voivat olla mahdollisia.
Nato, vakauttaja vai jännityksen nostaja?
Resursseista keskusteltaessa Andersson esitti vasemmistoliiton huolen siitä, että uusien hävittäjien hintaa on arvioitu alakanttiin.
– Vasemmistoliitto ei vastusta kaluston uusimista, mutta se ei ole lentokoneiden osalta sitoutunut mihinkään määrään tai malliin.
Uuden hävittäjälaivueen kustannuksiksi arvioidaan selon-
teossa 7–10 miljardia euroa. Niinistö puolusteli suurta kolmen miljardin hintahaarukkaa hankinnan keskeneräisyydellä.
Andersson korosti, että asehankintamäärärahat eivät saa leikata budjetista perusturva- ja koulutusmäärärahoja. Samaa mieltä olivat muutkin.
Muutamissa puheenvuoroissa todettiin, että Suomen toimintaympäristössä Nato on toiminut tilannetta tasapainottavana tekijänä, kun Venäjä on aiheuttanut epävakautta. Siihen Andersson kommentoi, että kyllä Natonkin toimet Itämeren alueella ovat nostaneet jännitteitä.
Ainoa panelisti, joka liputti selkeästi Suomen Natoon liittymisen puolesta, oli taannoinen puolustusministeri (2011–2012)
Stefan Wallin (r). Hän ehdotti, että eduskunta evästäisi selontekoa Suomen Natoon liittymistä kannattavalla lausumalla.
lehti 