”Olemme ulkona kylmässä näyttääksemme turvapaikanhakijoiden hädän”

Koko edellisen yön on satanut räntää. Sitä edellisenä tuli vettä. Viima ja kosteus alkavat kohmettaa sormia viidessä minuutissa.

– Palelee, kuvailevat tunnelmiaan keltaisiin huomioliiveihin pukeutuneet miehet.

He seisovat Rautatientorin laidassa, luistinradan kupeessa olevassa leirissä, jossa päivystetään yötä päivää. Vaikka telttakatoksissa on patjoja ja peittoja, mielenosoitusleirissä ei saa nukkua. Se on viranomaisten määräys.

Mielenosoittajien vaatetus näyttää kovin kevyeltä säähän nähden. Grillihiilien päällä lämmitellään käsiä ja lämmitetään karjalanpiirakoita ja teetä.

Huomioliivit miehillä on sen merkkinä, että he puhuvat englantia ja kuka tahansa voi kysyä heiltä mielenosoitukseen tai turvapaikanhakijoihin liittyvistä asioista.

– Maahanmuuttoviranomaisten mukaan olen vaarassa maassani, mutta en silti voi jäädä Suomeen, kertoo afganistanilainen Ghulam Hazrat.

Hän tuli Suomeen vuonna 2015, ja puoli vuotta sitten hän sai ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksen.

– Sain kielteisen päätöksen ilman mitään järkevää syytä. Enkä ole ainoa. Meitä on paljon, joiden palautukselle ei ole mitään hyvää syytä. On miehiä, naisia ja lapsia, kokonaisia perheitä, jotka on poistettu vastaanottokeskuksista. Heillä ei ole rahaa, heillä ei ole mitään. Mitä he voivat tehdä? Eivät lapset voi nukkua ulkona kylmässä.

– Maahanmuuttoviranomaiset tietävät, minkälainen tilanne on Irakissa ja Afganistanissa. He sanovat tietävänsä, millaista elämämme on ollut, he tietävät terrorismista, sotimisesta, väkivallasta, olosuhteista. Mutta he eivät halua nähdä meitä. He sulkevat silmänsä meiltä ja meidän hädältämme.

Mielenosoituksen syyt

Oikeus elää – Right to live -mielenosoitus alkoi 10. helmikuuta Kiasman edessä vastalauseena hallituksen ja Maahanmuuttoviraston toimille. Se siirrettiin Rautatientorille 16.2.

Mieltä osoittavat turvapaikanhakijat vaativat Maahanmuuttovirastoa käsittelemään uudelleen turvapaikkahakemukset, joissa on ollut ongelmia.

– Haastatteluissa on käytetty kokemattomia haastattelijoita ja tulkkeja, he eivät ole ymmärtäneet kaikkea oikein ja haastatteluissa on tehty virheitä, sanoo irakilainen Tiem Raad.

Mielenosoittajat vaativat turvapaikanhakijoiden oikeusturvan takaamista. Heikkolaatuisina ja virheellisinä pitämiensä menettelyjen vuoksi mielenosoittajat ovat vaatineet kaikkien palautusten jäädyttämistä. Vastaanottokeskuksista ei enää tulisi poistaa ketään.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio on vastannut turvapaikanhakijoiden kritiikkiin. Hän on korostanut, että tilanne maahanmuuttoviraston työntekijöiden suhteen on parantunut vuodesta 2015. Lisäväkeä on palkattu ja työntekijöitä koulutettu. Silti hän myöntää, että virheitäkin on varmasti tapahtunut.

Mielenosoittajien ja maahanmuuttoviraston väen välille järjestettiin tapaaminen 27. helmikuuta. Keskusteluissa ei luvattu välittömiä muutoksia vallitseviin käytäntöihin, vaikka niiden virheellisyyksiä tunnustettiin. Mielenosoitusta päätettiin jatkaa.

Turvapaikanhakijat ja heidän tukijansa vetoavat eduskuntaan, jotta se palauttaisi Suomen lainsäädännöstä vuonna 2015 poistetun tilapäisen oleskeluluvan, niin sanotun B-luvan.

Suomalaisia koskee eri totuus

Nour Jamal ja hänen 19-vuotias siskonsa saivat lokakuussa kielteisen turvapaikkapäätöksen. Muut heidän yhdeksänhenkisen perheensä jäsenet saivat myönteisen päätöksen.

– Koko perheen tilanne on samanlainen, mutta meidät halutaan erottaa.

Kun irakilaisperheen tapaus nousi julkisuuteen, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoi Helsingin Sanomissa, ettei voi ottaa kantaa yksittäisen perheen saamiin päätöksiin. Migrin käytäntöjä hän perusteli näin:

”Meidän kulttuurissamme täysi-ikäiset lapset eivät kuulu enää perheeseen. Lähdemme siitä oletuksesta, että terveet nuoret aikuiset pärjäävät omillaan.”

Irakin tilanne ei ole irakilaisille mielenosoittajille vain henkilökohtainen uhka. He myös surevat kotimaataan.

– Aiemmin olin ylpeä voidessani sanoa olevani irakilainen, sanoo Saleh Naijmaldeen.

– Mutta Irakia ei enää ole. On vain Isis, on turkmeenit, on paljon keskenään taistelevia ryhmiä ja sekava tilanne.

– Ihmisiä lähetetään Irakiin, vaikka Irakin kanssa ei ole palautussopimusta. En tiedä mihin se perustuu, ihmettelee Tiem Raad.

– Eikö ole kansainvälisten lakien vastaista lähettää ihmisiä kuolemaan?

Monella negatiivisen turvapaikkapäätöksen saaneella on hänen mukaansa hakemuksessaan vahvat perusteet turvapaikan tarpeelle. Hän itse työskenteli kotimaassaan toimittajana.

– Kuvaamiani videoita ja valokuvia esitettiin televisiossa. Toimittajan työ on hyvin vaarallista, jos haluaa kertoa totuuden siitä mitä Irakissa tapahtuu. Kaikki eivät halua kuulla sitä.

– En voi mennä takaisin, minut tapetaan. Silti minulle sanotaan, että on turvallista mennä takaisin. Samaan aikaan Suomen ulkoministeri Timo Soini sanoo, ettei suomalaisten ole turvallista matkustaa Irakiin. Mikä siis on totta? Ehkä totuus on se, että eri ihmisiä koskee eri totuus.

Tukea ja teetä mielenosoittajille

Leirissä vierailee jatkuvasti ihmisiä. Yksi käy juttelemassa, toinen tulee vain seisomaan teltan vierelle tuen osoituksena. Joku tuo kassissa leipää, kahvia ja teetä.

Paikalle saapuu punaiseen nenään sonnustautunut Pipsa Toikka Suomen Klovnit ilman rajoja -yhdistyksestä. Se on osa kansainvälistä Klovnit ilman rajoja -organisaatiota, joka toimii vapaaehtoistyössä maailman erilaisilla kriisialueilla, pääasiassa pakolaisleireillä.

– Nyt kun maailma on täällä, me olemme täällä, Toikka sanoo.

– Olemme kaksi vuotta käyneet vastaanottokeskuksissa, joissa sekä aikuiset että lapset ovat ottaneet meidät erittäin hyvin vastaan. Vilpittömyydellä ja lapsenkaltaisuudella pyritään antamaan toivoa, hetkeksi vapautuksen tilanteen raadollisuudesta.

– Kreikassa oli sellainen tilanne, että äiti tuli klovnien esityksen jälkeen kyynelsilmin kertomaan, että hänen lapsensa oli nauranut ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen.

Tiina Asikainen on tullut Jyväskylästä päiväksi osoittamaan tukensa mielenosoitukselle. Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokkaana oleva Asikainen on toiminut vapaaehtoisena Jyväskylän vastaanottokeskuksessa.

– Siellä on tullut paljon tosi yllättäviä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä vastaan.

Asikaisen mielestä on selvää, että ihmisiä lähetetään turvattomiin oloihin.

– Palautettujen tarinat ovat hurjia. Yksi takaisin lähetetty ystävä on ollut pommiräjähdyksessä, yhtä on ammuttu.

”Pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltu”

Verkkosivusto Migrileaks on julkaissut kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Niitä on myös luettu ääneen Suomen teattereissa. Päätökset koettelevat maalaisjärkisen oikeustajua. Niissä toistuu usein lause ”pelkosi ei ole objektiivisesti perusteltu”.

Ei, vaikka ”Maahanmuuttovirasto hyväksyy tosiseikkana” esimerkiksi turvapaikanhakijaan kohdistuneet tappouhkaukset, väkivallan, perheeseen kohdistuneen väkivallan, perheenjäsenten sieppaukset, kodin räjäyttämisen, kotikaupungin turvattomuuden.

Kaikki joiden kanssa mielenosoitusleirissä juttelen, kysyvät minulta samaa: Miksi?

Ghulam Hazrat toistaa monta kertaa:

– Miksi meitä kohdellaan näin? Me olemme ihmisiä. Ihmisiä!

Minä en osaa vastata.

Viime vuonna vastaanottokeskukset raportoivat 58:sta itsemurhan yrityksestä.

Myöhään sunnuntai-iltana saavun junalla Helsinkiin. Aurinkoinen pakkaspäivä on kääntynyt hyytävän kylmäksi yöksi. Oikeus elää -leirissä koetetaan pysyä lämpiminä hyppimällä ja tanssimalla.

Lauantaina 11.3. järjestetään Oikeus elää – tukikonsertti Helsingin Rautatientorilla klo 16–21. Tapahtumassa esiintyvät muun muassa Laineen Kasperi ja Palava kaupunki sekä Hassan Maikal . Konsertin juontaa Tino Singh .