Näin tehtiin kuitenkin Helsingin ja Turun telakoilla. Niinpä esimerkiksi ensi helatorstaina Helsingin telakan 375 metalliliiton jäsentä tulee töihin. Tuplapalkkaa arkipyhästä ei kuitenkaan makseta. Eikä helatorstaityön myöskään katsota pidentävän työaikaa kahdella päivällä vaan vain yhdellä.
– Ay-liikkeen on katsottava tämän oikeellisuus. Kiky-helatorstai on vietävä oikeuteen, sanoo telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja.
Haaja kertoo, että työajan pidennystä koskevat neuvottelut aiheuttivat kovan riidan ja jopa lakonkin telakalla. Työntekijät vastustivat viimeiseen asti työnantajan esittämää kolmen arkipyhän teettämistä. Yhteen arkipyhään, helatorstaihin, työntekijät lopulta suostuivat pitkin hampain.
Peruskirja menee tessin ja paikallisen sopimuksen edelle.
– Olimme pakkoraossa, Haaja huokaisee.
– Se oli surkea juttu, mutta verrattuna siihen, että olisi avattu pää sille, että tehtäisiin lopulta kaikki arkipyhät työnantajalle ilmaiseksi, tämä oli jotenkin siedettävä, hän jatkaa.
Pakkosovun oikeellisuus on hänestä syytä selvittää, vaikka ratkaisua jouduttaisiinkin odottamaan jopa vuosia.
Helatorstai suosittu
Suomen allekirjoittama Euroopan sosiaalinen peruskirja sanoo, että arkipyhistä on maksettava tuplakorvaus. Määräys siis koskee kaikkia suomalaisia työpaikkoja.
Silti esimerkiksi monissa metallifirmoissa sovittiin paikallisesti juuri helatorstaista.
Metalliliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila kertoo, että metallin työpaikoilla juuri helatorstai on yleisin tapa pidentää työaikaa kilpailukykysopimuksen vaatimalla tavalla.
– Helatorstai on noin kolmanneksessa paikallisista sopimuksista osana niin, että helatorstain lisäksi työaikaa pidennettiin kahdella pekkaspäivällä. Yleistä oli myös, että helatorstain lisäksi tehtiin lauantaitöitä, vähennettiin joustoista, liukumista tai työaikapankista tai vielä siten, että pidennetään joitain työpäiviä.
Metalliliitto teki työajan pidennystavoista kyselyn 1 111 luottamusmiehelleen, joista 754 vastasi. Vastauksista käy ilmi, että paikallisissa sopimuksissa helatorstai oli yleisin tapa pidentää työaikaa.
– Jos arkipyhänä tehdään töitä, siitä on työehtosopimuksen mukaan maksettava palkan lisäksi arkipyhäkorvaus, joka on 64,6 prosenttia keskituntiansiosta per tunti, Anttila kertoo.
Euroopan sosiaalinen peruskirja menee SAK:n lakimiehen Anu-Tuija Lehdon mukaan tämänkin edelle. Eli arkipyhästä on maksettava tuplasti.
– Peruskirjassa sanotaan, että nimetyistä pyhistä pitää maksaa tuplakorvaus. Se pitää maksaa, vaikkei työehtosopimuksessa niin sanottaisikaan.
Lehto korostaa, että lait menevät työehtosopimuksen edelle.
– Meillä työaikalaissa sanotaan, että sunnuntaityöstä pitää maksaa kaksinkertainen palkka ellei toisin sovita. Mutta peruskirja puhuu nimetyistä pyhistä. Peruskirja ei koske sunnuntaita ollenkaan vaan vain juhlapyhiä.
Työtuomioistuimeen
Metalliliitto voi Lehdon mukaan riitauttaa Helsingin telakalla tehdyn sopimuksen työtuomioistuimessa.
– Työtuomioistuimen ratkaisusta ei voi valittaa, mutta työmarkkinajärjestö tai joku muu kansalaisjärjestö voi tarvittaessa kannella asiasta Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komiteaan, selvittää Lehto.
Jos paikallisesti on sovittu, että helatorstai pidentää työaikaa vain päivällä, silloin työnantajan pitää Lehdon mukaan maksaa korotettua palkkaa. Jos helatorstai pidentää työaikaa kahdella päivällä, silloin asia on kunnossa.
Lehto muistuttaa, että peruskirjassa todetaan, ettei sunnuntaisin ylipäätään pitäisi tehdä töitä.
Lait ja muut määräykset arkipyhien suhteen pitäisi Anttilan mukaan olla paikallisia sopimuksia tekevien tiedossa perälautoina, joista ei voi tinkiä.
– Mutta juuri tämä on paikallisissa neuvotteluissa vaikeinta: ihmiset eivät tiedä, mitkä kaikki sopimukset säätelevät kyseistä asiaa. Eikä se ole ihme, kun maan hallituskaan ei tiedä, hän toteaa.
Vuoden loppupuolella Metalliliitto tekee uuden kyselyn luottamusmiehilleen ja selvittää, miten paikalliset sopimukset ovat toteutuneet.
Metallin kyselyyn vastanneiden luottamusmiesten työpaikoilla työskentelee 64 prosenttia alan työntekijöistä. Pienimmissä firmoissa ei välttämättä luottamusmiehiä ole, joten niihin ei kyselyä pystytty edes lähettämään, eikä liitolla siten ole tarkkaa tietoa, miten niissä työajan pidennyt on toteutettu.
– Todennäköistä on, että juuri pienissä firmoissa on jätetty neuvottelematta muutoksista esimerkiksi kustannussyistä, Anttila sanoo ja muistuttaa vielä, että sovittiinpa miten tahansa, kiky-sopimukseen lähtemisen ehtona oli, että työntekijöiden vuosiansiotaso ei saa muuttua.
uutiskirje 
