Ammattiyhdistysliike hakee syksyn neuvotteluissa palkankorotuksia, painottavat ammattiliitto JHL:n toimialajohtajat Håkan Ekström ja Teija Asara-Laaksonen.
He arvioivat työmarkkinatilannetta vieraillessaan työpaikoilla lauantaina Tampereella ja Turussa.
– Se on täysin selvä asia äärimaltillisten ja 0-korotuksia sisältäneiden sopimuskierrosten jälkeen, totesi Ekström.
– Tämä tosiasia on työnantajienkin syytä ottaa totena ihan riippumatta neuvottelumalleista.
JHL lähtee neuvotteluissa siitä, että sen jäsenten ostovoimaa vahvistetaan palkkoja nostamalla. Näin on kaikilla liiton sopimusaloilla eli kunnissa, valtiolla, yksityisillä aloilla ja seurakunnissa.
Kun keskitettyjä ratkaisuja ei voida enää tehdä, edessä on liittokierros, Asara-Laaksonen huomautti.
– Liittokierroksella on edellytykset neuvotella toimialakohtaisista erityistarpeista laajemmin kuin keskitettyjen ratkaisujen yhteydessä. Tämä tulee näkymään, kun JHL asettaa neuvottelutavoitteensa.
Suomen malli ei toteutune
JHL on myös mukana SAK:ssa rakentamassa ay-liikkeen yhteistä tavoitteistoa työelämänuudistuksille, jotka edellyttävät kolmikannan puhaltamista uudelleen henkiin.
Toimialajohtajien mukaan näyttää selvältä, että syksyllä ei neuvotella ainakaan niin sanotulla Suomen mallilla. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovittiin uuden neuvottelumallin, Suomen mallin, selvittämisestä. Tarkoitus oli löytää ratkaisuja siihen, miten neuvotellaan tilanteessa, jossa työnantajien keskusjärjestö EK on vetäytynyt neuvotteluvastuistaan. Käytännössä haettiin neuvottelujärjestelmää, jossa vientialojen sopimusratkaisut olisivat luoneet pohjan muidenkin alojen ratkaisuille, ainakin palkankorotusten osalta.
Mallin jatkotyöstäminen loppui Teknologiateollisuuden työnantajien ilmoitettua, että yhteisymmärrystä ei ole saavutettavissa. Metsäteollisuuden työnantajien järjestö puolestaan ilmoitti, ettei se sitoudu vientiteollisuusvetoiseen työmarkkinamalliin. Vastauksena tähän torppaukseen ammattiyhdistysliike on nyt valmistautumassa liittokierrokseen.
”EK:n ei pidä vaikeuttaa liittojensa elämää”
Vastakkainasettelu työmarkkinoilla on lisääntynyt, Ekström ja Asara-Laaksonen arvioivat. Provokaatiovyöryn aloitti EK irtisanomalla keskusjärjestösopimukset. Sen jälkeen vielä EK:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila väitti julkisuudessa, että suomalaisten työntekijöiden palkkoja pitää leikata tulevina vuosina.
Samalla Mattila toisti työantajapuolella suositun tavoitteen nykyisten neuvottelujärjestelmien romuttamisesta. Lopullinen haave olisi sopimisen vieminen kokonaan paikalliseksi. Tämä romuttaisi työehtosopimuksiin perustuvan turvan.
JHL:n jäsenet ovat vihaisia, toimialajohtajat kertoivat.
– Miksi EK ei enää halua sopia? Luottavatko työnantajat saavansa työelämän heikennykset ”ilmaiseksi” nykyhallitukselta? Juuri nyt Suomi tarvitsisi kuitenkin kipeästi luottamusta ja toimia, joilla luodaan edellytykset saada neuvotellen aikaan yhteisiä ratkaisuja, Ekström sanoi.
– Vastakkainasettelun lisäämisen asemesta energia olisi järkevämpää käyttää tulevan liittokierroksen pohjustamiseen.
– Osapuolten pitää aloittaa syksyn liittokierroksen valmistelut kaikilla eri toimialoilla hyvissä ajoin, siis nyt.
”Laatu korostuu jatkossa”
Tämä pätee erityisesti kunta-alalla, jossa tuleva maakuntauudistus muokkaa sopimisympäristön uusiksi, Asara-Laaksonen lisäsi.
– Aloittamalla vuoropuhelu kaikilla sopimusaloilla ajoissa voidaan neuvotteluissa ja ratkaisuissa ottaa huomioon myös sopimusalojen erityistarpeet. On ilmeistä, että esimerkiksi työelämän laatukysymykset, kuten työaika, koulutus, osaaminen ja työhyvinvointi, korostuvat jatkossa entisestään myös kilpailutekijänä.
Työantajien EK on itse päättänyt, ettei se enää jatkossa voi toimia työmarkkinoiden sopijaosapuolena. Keskusjärjestösopimuksia ei siis enää synny.
– Nyt on todella tärkeää, ettei EK tässä uudessa rajatussa roolissaan vaikeuta omien jäsentensä eli eri työantajaliittojen tulevaa neuvottelutoimintaa, Ekström ja Asara-Laaksonen summasivat.
uutiskirje 
