Tulevaisuudessa kunnanjohtajan tehtävänä on pitää yhteisöllisyyttä yllä. Hän on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja osaa rakentaa kunnan imagoa. Tehtävä vaatii keskittymiskykyä, aktiivisuutta ja kovaa työmoraalia.
Näin kirjoittaa hallintotieteiden tohtori, Sulkavan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrback. Hän on yksi 57 kirjoittajasta, jotka arvioivat tulevaisuuden kunnan rakennetta, rahoitusta ja hallintoa 560-sivuisessa Tulevaisuuden kunta -teoksessa. Teos on Kuntaliiton, Tampereen yliopiston ja valtiovarainministeriön laatima.
Professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta muistutti tiistaina kirjan julkistamistilaisuudessa, että kuntien erilaistuminen kiihtyy. Maantieteellisistä ja kulttuurisista seikoista tulee entistä merkittävämpiä.
– Mitä paremmin kuntalaisten osallistaminen onnistuu, sitä ylpeämpiä asukkaat ovat kunnastaan ja sitä vahvempi identiteetti kuntalaisilla on ja sitä parempi on kunnan imago.
Kuntien onnistumisen uudessa roolissa ratkaisee Haverin mukaan, saavatko ne riittävästi vapautta ja resursseja tehtäviensä hoitamiseen.
Osallistaminen lisää äänestysintoa
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) tähdensi, että kuntalaisten osallistaminen on avain myös äänestysinnon nostamiseen. Osallisuutta tulisi hänestä lisätä digitalisaatiolla ja kanssakäymisellä.
Neljän vuoden välein pidettävät vaalit eivät riitä. Kunnilla on erilaisia keinoja lisätä kuntalaisten osallisuutta. Ne pitää ottaa käyttöön ja uusia keinoja saa kehittää, Vehviläinen totesi.
Maailmantalouden trendit ja pakolaisongelma näkyvät nekin kunnissa, muistutti Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.
Tekniikan tohtori Eero Paloheimo kritikoi kirjaa tuoreeltaan siitä, että se keskittyy hallintoon ja rakenteisiin. Hänen mukaansa tulevaisuuden kunnasta puhuttaessa pitäisi miettiä kestävää kehitystä, kuinka mm. liikenne, energiansaanti ja jätehuolto toimivat.
Kirjan kirjoituskuntaan kuuluva filosofian tohtori, dosentti Jari Niemelä Helsingin yliopistosta huomautti, että teoksessa on pohdittu ekologista, ekonomista ja sosiaalista kestävyyttä.
– Ei riitä, että kunta ottaa ne huomioon. Kuntalaiset on saatava mukaan, hän sanoi.
Työllisyyden hoito hajautuu?
Työllisyyden hoidon siirto valtakunnan tasolta maakuntien vastuulle ei ole viisasta, totesi neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Hän kummasteli, että sosiaalituet siirretään Kelan vastuulle, mutta työvoimapalveluja ollaan siirtämässä maakunnille ja yrityksille sekä elinkeinopalvelujen osalta kunnille.
– Toivon ministeri Vehviläisen ottavan huomioon, että myös valtakunnantason osaaminen säilyisi.
Tiainen muistutti, että työvoimapalvelut siirrettiin valtakunnallisiksi 1960-luvulla muuttoliikkeen myötä. Nyt kun työmarkkinat ovat EU:n laajuiset, palveluiden siirtäminen pienten yksiköiden vastuulle ei ole perusteltua.
lehti 