Suomella on edessään maltillisen kasvun aika, mutta vienti pitäisi saada vetämään paremmin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennusteen mukaan tänä vuonna bruttokansantuote kasvaa 1,7 prosenttia. Kahtena seuraavana vuonna kasvu on kumpanakin 1,5 prosenttia.
Viime vuonna kansantuote kasvoi 1,4 prosenttia.
– Kilpailukykysopimus on vasta toteutumassa. Sen vaikutus tukee vientiä ja nostaa keskipitkällä aikavälillä bkt:n tasoa 1,6 – 1,7 prosentilla, tutkimusjohtaja Markku Kotilainen totesi esitellessään vuoden ensimmäistä suhdanne-ennustetta keskiviikkona.
Vienti kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna pari prosenttia, ensi vuonna 2,5 prosenttia ja 3 prosenttia 2019. Sen jälkeen viennin kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan.
Rakennus- sekä kone- ja laiteinvestoinnit palaavat taantumaa edeltävälle tasolle vuonna 2019. Etlan mukaan myös valtion toimia tarvitaan viennin vauhdittamiseksi. Hallituksen toivotaan jatkavan työnantajamaksujen alennusta.
Etlan ennuste perustuu siihen, että jo sovituista rakennepoliittista muutoksista pidetään kiinni, mutta uusia säästöjä ei tehdä. Lisäksi palkankorotusten odotetaan olevan vastedeskin maltillisia. Ensi vuoden sopimuskorotus saisi olla 0,5 prosenttia ja seuraavana prosentin.
Vaikka Suomen palkkamallin valmistelu kaatui, Kotilainen uskoo palkankorotusten seuraavan vientiliittojen linjauksia, koska liitoilla on konsensus-halua. Hänen mukaansa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n tavoite naispalkkaerästä ei riko tasapainoa, jos se ei vauhdita palkkakilpailua.
Työllisyys kohenee hitaasti
Työuria pitäisi Etlan mukaan kasvattaa työurien keskivaiheilta, eli työttömyysjaksot tulisi saada lyhyemmiksi.
Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoite tällä hallituskaudella jää ennusteen mukaan saavuttamatta. Työllisyys nousee Etlan mukaan liki 71 prosenttiin vasta 2021.
Työllisyyttä helpottaa, että globalisaation kovin vaihe on ohi. Tosin Venäjän kauppaboikotin vaikutus jatkuu pitkään.
Yksityinen kulutus kasvaa reilun prosentin verran vuosittain, ja se pitää yllä kotimaista kulutusta. Kotilainen huomautti, että yksityinen kulutus ei ole pudonnut taantumasta huolimatta. Vain vuoden 2012 toisella neljänneksellä se romahti hetkellisesti.
Euroopan keskuspankin EKP:n elvytystoimet ovat pitäneet taloutta vauhdissa. Etla arvioi elvytyksen jatkuvan vuoden loppuun, mutta sitten sitä ryhdytään asteittain purkamaan.
Kevyt rahapolitiikka on Kotilaisen mukaan tukenut osakekursseja ja pitänyt euron kurssin heikompana kuin se muutoin olisi. Tämä on auttanut vientiä.
Uhkina Ranska ja EU:n kriisimaat
Talouskehitys voi kääntyä selvästi huonompaan suuntaan, mikäli Marine Le Pen voittaa Ranskan presidentin vaalit.
– On vaikea kuvitella nykyisen kaltaista EU:ta Le Penin Ranskan kanssa. Se laittaisi koko EU:n tavattomaan turbulenssiin. Se olisi ihan eri mittaluokan juttu kuin brexit, toimitusjohtaja Vesa Vihriälä sanoi.
Etlassa Le Penin voittoa pidetään epätodennäköisenä. Myös Britannian irtaantumisen odotetaan sujuvan rauhallisesti.
Isompia riskejä ovat Yhdysvaltain protektionismin kasvu ja euroalueen kriisimaiden velkaantuminen. Kreikan velat ovat jo 180 prosenttia bruttokansantuotteesta.
uutiskirje 
