Julkisen sanan neuvosto antoi torstaina ratkaisunsa Ylen toiminnasta viime syksyn Terrafame-uutisoinnissa. Lisäksi neuvosto antoi lausuman, jossa se pitää pääministeri Juha Sipilän runsasta sähköpostien lähettelyä Ylen päätoimittajalle ja toimittajalle sellaisina, että ne voidaan tulkita painostusyritykseksi.
JSN:n ratkaisut koskevat Ylen 25.11.2016 julkaisemaa juttua Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta.
Langettavan ratkaisun JSN antoi Ylelle Journalistin ohjeiden kohtien 2 ja 3 rikkomisesta. Kohdat ovat seuraavat: 2. Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. 3. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.
Julkisen sanan neuvosto totesi, että päätoimittajalla on valta ja vastuu julkaisemispäätöksistä. Tämä tarkoittaa, että hän voi myös päättää julkaisemisen rajoituksista eikä tämä ole toimittajien sananvapauden rajoittamista.
Päätoimittaja muokkasi juttua
Puheenjohtajan äänen ratkaistessa langettavan päätöksen JSN katsoi, että Terrafame-uutisoinnissa on paljon piirteitä, joita voi tulkita siten, että päätoimittaja Atte Jääskeläinen on taipunut ulkopuoliseen painostukseen.
Neuvosto on aiemmin todennut, ettei jutussa ollut pääministeriin kohdistuvaa erittäin kielteistä julkisuutta eikä myöskään olennaisia asiavirheitä.
”Yle teki tästä huolimatta pääministerin yhteydenottojen jälkeen jutun muokkaamisessa ja sitä seuranneessa aiheen käsittelyssä useita poikkeuksellisia ratkaisuja, jotka myötäilivät pääministerin näkemyksiä”, neuvosto tiedotti torstaina.
Ratkaisun mukaan noin puolen tunnin sisällä pääministerin viestien lukemisesta päätoimittaja oli poistanut jutussa olleen grafiikan, joka päätoimittajan mukaan loi harhaanjohtavia mielikuvia. Myöhemmin päätoimittaja poisti jutusta tekstikappaleita ja muutti muun muassa sen rakennetta ja sanavalintoja.
Lisäksi päätoimittajan päätöksellä jutun kirjoittaneen toimittajan vierailu tv:n pääuutislähetyksessä peruttiin. Myös tekeillä olleiden kahden jatkojutun julkaiseminen kiellettiin. Sunnuntaina 27.11. päätoimittaja ja pääministeri sopivat, että pääministeri peruu aiemmin sovitun osallistumisensa A-studioon eikä aiheesta tiedoteta.
Maanantaina 28.11. toimituksen johto antoi toistaiseksi voimassa olevan rajoituksen, jonka mukaan aihetta ei saa käsitellä ajankohtaisohjelmissa. Päätoimittaja on perustellut rajoitusta muun muassa sillä, että aihetta oli jo käsitelty Ylen ohjelmissa laajasti, ja sillä, että oikeusasiamiehelle oli syytä antaa työrauha, kun hän oli selvittämässä pääministerin mahdollista esteellisyyttä.
Sipilä ei ensin puhunut virheistä
JSN antoi torstaina myös pääministeri Juha Sipilän toimintaa Ylen uutisoinnissa koskevan lausuman. Ylen 25.11. jutun julkaisemisen jälkeen pääministeri lähetti suoraan Ylen päätoimittajalle useita tekstiviestejä, joissa muun muassa arvosteltiin Ylen aihevalintaa. Sen jälkeen hän lähetti Ylen toimintaa arvostelevia sähköposteja päätoimittajalle ja jutun kirjoittaneelle toimittajalle. Lisäksi pääministeri välitti heille yli kymmenen kansalaisilta saamaansa kriittistä palauteviestiä.
Sipilä on perustellut yhteydenottojaan jutun virheellisyydellä sekä samanaikaisen kuulemisen laiminlyömisellä. JSN:n mukaan varsinkin ensimmäisissä, suoraan päätoimittajalle lähetetyissä tekstiviesteissä pääministeri kuitenkin arvosteli ainoastaan jutun näkökulmaa ja sitä, että Yle käsitteli hänen sukulaisiaan.
Neuvoston mukaan vallankäyttäjillä on muiden kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus antaa palautetta, vaatia oikaisuja ja tulla kuulluksi silloin, kun heihin kohdistuu erittäin kielteistä julkisuutta. Pääministerin sananvapauteen kuuluu myös oikeus ilmaista tyytymättömyytensä juttuun ja jopa sen näkökulmaan.
”Tässä tapauksessa pääministerin lähettämien viestien määrää ja sävyä voi kuitenkin pitää niin poikkeuksellisena, että viestit on mahdollista tulkita painostusyritykseksi”, JSN katsoo.
Pääministeri myös kieltäytyi kahden päivän ajan kommentoimasta Ylelle yhteyttään Katera Steeliin. Myös tällaista toimintaa voi pitää sananvapautta rajoittavana, erityisesti, kun kyseessä on ministeri, lausumassa todetaan.
”Sananvapautta rajoittava toiminta lisääntynyt”
Neuvosto jatkaa panneensa huolestuneena merkille, että tämän tyyppinen sananvapautta rajoittava toiminta on yleistynyt.
”Ministeritasoisetkin poliitikot ovat alkaneet valikoida tiedotusvälineitä antamalla haastatteluja ja lausuntoja vain tiedotusvälineille, joiden julkaisema journalismi on miellyttänyt heitä. Neuvosto korostaa, että tällainen on demokratiaa rapauttavaa tiedonvälityksen rajoittamista.”
Neuvosto toivoo, että vallankäyttäjät ymmärtäisivät tämän eivätkä toiminnallaan turhaan vahingoittaisi vastuullisesti toimivan faktapohjaisen journalismin toimintaedellytyksiä.
Sipilälle puhtaat paperit vienninedistämisestä
Sipilä sai torstaina myönteisiäkin uutisia. Apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipaleen mukaan hän ei ollut esteellinen Intiaan helmikuussa 2016 tekemänsä vienninedistämismatkan yhteydessä. Vienninedistämismatkalle osallistui Chempolis-niminen yritys, josta pääministerin lähipiiri omistaa osan ja joka tiedotti matkan yhteydessä intialaisen yhtiön kanssa neuvottelemastaan biojalostamoa koskevasta investointisopimuksesta.
Apulaisoikeuskansleri ei löytänyt tukea kanteluissa esitetyille väitteille, että pääministeri Sipilä olisi suosinut Chempolista tai pyrkinyt vaikuttamaan Chempoliksen ja intialaisyhtiön välisiin, edelleen keskeneräisiin sopimusneuvotteluihin. Apulaisoikeuskanslerin mukaan pelkästään Chempoliksen osallistuminen matkalle, jonka aikana pääministeri Sipilä keskusteli biotalouden edistämisestä, ei voinut perustellusti vaarantaa luottamusta pääministerin toiminnan puolueettomuuteen.
lehti 