Maahanmuuton ministerityöryhmä hyväksyi laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman vuosille 2017–2020. Toimenpideohjelmassa esitetään joukko toimenpiteitä ja selvityksiä, joilla pyritään saamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet maasta pois.
Hallitus tarkoittaa ”laittomasti maahan jäävillä turvapaikanhakijoilla” kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä, jotka ovat jääneet maahan päätöksestä huolimatta.
Laittomiksi katsotaan turvapaikanhakijat, jotka eivät ole palanneet vapaaehtoisesti tai heitä ei ole poistettu maasta. Osa katoaa vastaanottojärjestelmän piiristä kielteisen päätöksen jälkeen tai ennen sitä.
Suomi valmistelee oleskeluluvan saaneiden sosiaaliturvaan rajoituksia ja pyrkii viestimään aktiivisesti näistä toimista.
Toisena merkittävänä ryhmänä pidetään ulkomaalaisrikkomuksesta epäiltyjä henkilöitä.
Suurin osa poistunut oma-aloitteisesti
Maahanmuuton ministeriryhmä odottaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista henkilöistä muodostavan kokonaan uuden ryhmän laittomasti maahan jääviä. Kielteisten päätösten määrä lisääntyi merkittävästi viime vuoden loppupuolella ja sama suunta on jatkunut tänä vuonna.
Ministeriryhmän tilannearvio on, että kaikki maastapoistamispäätöksen saaneet eivät poistu maasta vaikka heillä olisi siihen mahdollisuus. Euroopassa tämänkaltaisia ryhmiä on ollut jo pitkään. Suomesta maastapoistamispäätöksen saaneista ulkomaalaisista on vuosittain poistunut 60 – 70 prosenttia viranomaistoimin.
Toimenpideohjelmassa arvioidaan, että suuri osa kielteisen päätöksen saaneista, joita ei ole saatu poistettua Suomesta, on kuitenkin poistunut maasta oma-aloitteisesti joko kotimaahansa tai muualle Eurooppaan.
Paperittomien kohtelu kiristyy
Hallitus puhuu laittomasta maahantulosta ja maassa oleskelusta, vaikka yleisesti puhutaan paperittomista. Hallituksen retoriikassa korostetaan vahvasti laittomuutta.
Toimenpideohjelmassa listataan paperittomiin kohdistuvia riskejä, kuten syrjäytyminen, riski ajautua rikollisen toiminnan piiriin joko rikollisryhmien hyväksikäyttämänä, rikoksen uhrina tai rikoksentekijänä.
Pimeän ja harmaan työnteon sekä getto-alueiden pelätään lisääntyvän. Uudenlaisten rikosilmiöiden ja rikollisten rajat ylittävän yhteistoiminnan ja ääriliikkeiden toiminnan arvioidaan lisääntyvän. Yleisen turvallisuustilanteen arvioidaan heikkenevän, vaikka Supo arvioi juuri taannoin, etteivät Suomen turvallisuusuhat ole juuri kasvaneet.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvioidaan kuormittuvan. Yhtenä toimenpiteenä esitetäänkin yhteistyön tiivistämistä kuntien ja sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa, mikä merkitsisi käytännössä paperittomien ilmiantamista.
Näillä uhkilla perustellaan kiristyksiä.
Toisaalla toimenpideohjelmassa todetaan, että ”pohjoisen sijainnin lisäksi laittoman maahantulon ja maassa oleskelun houkuttelevuutta on todennäköisesti vähentänyt se, että Suomessa tiedetään ulkomaalaisvalvonnan, turvapaikkaprosessin ja maasta poistamispäätösten täytäntöönpanon olevan toimivaa. Suomessa ei myöskään ole avoimia pimeitä työmarkkinoita.”
Sosiaaliturvan kiristyksiä suunnitellaan
Suomi valmistelee oleskeluluvan saaneiden sosiaaliturvaan rajoituksia ja pyrkii viestimään aktiivisesti näistä toimista, todetaan toimenpideohjelmassa.
Hallitus on jo kiristänyt perheen yhdistämisen ehtoja ja humanitäärisen suojelun peruste on poistunut laista. Julkisuudessa on ollut tapauksia, joissa perheitä on hajotettu myöntämällä osalle perheenjäsenistä oleskelulupa.
Ministeriryhmän mukaan Suomen vetotekijöissä ei ole tapahtunut muutoksia, vaikka maahantulo sisärajojen kautta Suomeen on supistunut merkittävästi.
Se arvioi, että kiinnostusta Suomea kohtaan lisäävät korkea sosiaaliturva, turvallisuus ja myös salakuljettajien ja salakuljetettavien joukossa leviävät tiedot siitä, että Suomesta saisi muita EU – maita helpommin ja nopeammin oleskeluluvan.
Turvapaikanhakijoiden määrän väheneminen ei juuri näy ministeriryhmän tilannearvioinneissa. Arviot Suomen vetovoimatekijöistä ovatkin osin keskenään ristiriitaisia.
Hallitus haluaa palautussopimukset ja myös pakkopalautuksen mahdollisuuden ensisijaisesti Irakin ja Somalian kanssa.
Etnisen profiloinnin laillisuusseurantaa tiukennetaan
Toimenpideohjelmassa edellytetään, että ulkomaalaisvalvonnassa kiellettyä etnistä profilointia koskevat käytännöt tarkennetaan. Ulkomaalaisvalvontaa ei lain mukaan saa perustaa etniseen profilointiin.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu jakaa saamansa palautteen pohjalta tietoa syrjivän etnisen profiloinnin kiellon toteuttamisen hyvistä käytänteistä poliisille ja Rajavartiolaitokselle.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on kiinnittänyt tähän huomiota viime vuoden huhtikuussa. Vuoden 2015 toukokuussa voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen myötä tuli vahvempi etnisen profiloinnin kielto.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan etninen profilointi vaikuttaa negatiivisesti profiloinnin kohteeksi joutuneiden henkilöiden luottamukseen suhteessa poliisiin ja laajemmin viranomaisiin.
Säilöönottopaikkoja aiotaan lisätä
Ministeriryhmä ehdottaa säilöönottopaikkojen lisäämistä 38 – 40 paikalla. Ehdotetulla säilöönottopaikkojen lisäyksellä Joutsenon säilöönottoyksikön paikat nousisivat 68 – 70:een. Valtakunnallinen määrä nousisi 70 paikasta 108 –110:een paikkaan.
Lisäpaikkojen kautta tavoitellaan kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden maasta poistamisen tehostamista. Suomessa on pidetty kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita myös poliisin tiloissa. Tästä on muun muassa kidutuksenvastainen komitea CPT on aikaisemmin huomauttanut.
Minsteriryhmä on päättänyt selvittää myös mahdollisuuksia ottaa turvapaikanhakijoiden matkustusasiakirjat haltuunsa turvapaikkaprosessin ajaksi.
Sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö selvittävät myös ulkomaalaislain muutosta, jotta oleskelulupa voitaisiin hylätä myös silloin, kun ulkomaalaisen työntekijän työnantaja on kiertänyt maahantulosäännöksiä tai työnantajan edustaja on tuomittu työsuojelu-, ihmiskauppa- tai kiskontarikoksesta rangaistukseen.
Näitä selvityksiä perustellaan ulkomaalisten työntekijöiden suojelun tarpeella.
lehti 