Nuorten yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta ja äänestysaktiivisuudesta on jälleen kerran keskusteltu, kun tuore tutkimus paljasti, että yli kaksi kolmasosaa alle 25-vuotiaista jätti viime kuntavaalit kokonaan väliin. Syitä vähäiseen äänestysaktiivisuuteen on monia.
Mietitäänpä hetki nuoren asemaa yhteiskunnassa ja sitä apaattista keskusteluilmapiiriä, jolla nuoriin suhtaudutaan. Puhutaan nuorisotyöttömyydestä ja siitä, miten nuoret eivät tule koskaan saamaan eläkkeitä ja miten nuorten tulevaisuudesta leikataan niin koulutuksesta kuin ennaltaehkäisevistä palveluista.
Näiden asioiden muuttaminen edellyttää nuorilta äänestämistä, mutta ilman toivoa ei ole myöskään yhteiskunnallista liikehdintää.
Nuoret tarvitsevat positiivisia kokemuksia demokratiasta ja vaikuttamisesta.
Nuoret tarvitsevat positiivisia kokemuksia demokratiasta ja vaikuttamisesta. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on saanut tuhannet nuoret mukaan päättämään nuorisotyön resurssien kohdentamisesta RuutiBudjetti-nimellä kulkevan osallistuvan budjetoinnin mallin avulla.
Osallistuvassa budjetoinnissa nuoret voivat yhdessä esittää projekteja ja päättää demokraattisesti, mitkä niistä toteutetaan. Näin nuorille syntyy kokemus siitä, miten kaupunki toimii ja yhteisiin asioihin voi vaikuttaa.
Voidaan myös aiheellisesti todeta, että nuoret kyllä osallistuvat ja vaikuttavat mutta eri tavoin kuin aiemmin. Kukaan ei voi väittää, etteikö vaikka tubettaminen tuhansille nuorille olisi vaikuttamista.
Youtubessa ei säädetä lakeja, mutta esimerkiksi puhumalla avoimesti omasta mielenterveydestä, kohtaamastaan rasismista tai siitä, millaista on kuulua seksuaalivähemmistöön, voi vaikuttaa merkittävästi lukemattomien nuorten elämään.
Kehotan kaikkia nuoria käyttämään ääntään kuntavaaleissa, nyt on nuorelle töitä!
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.
uutiskirje 