Työryhmät esittävät laajoja tiedusteluvaltuuksia

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) haluavat tiedustelulain muutokset perustuslakiin kiireellisessä säätämisjärjestyksessä jo kuluvalla vaalikaudella.

Keskustan Tapani Tölli haluaa puolestaan keskittyä lakipaketin sisältöön.

– Marssijärjestys tulee vasta sen jälkeen, kun asiasisältö on selvä. Mitään syytä lainsäädännön viivyttelyynkään ei ole, Tölli totesi tiedustelulakeja koskevien mietintöjen luovutustilaisuudessa keskiviikkona.

Lakien kiirehtimistä Risikko ja Niinistö perustelivat turvallisuusympäristön nopealla muutoksella.

– Digitalisaatio, Krimin valtaus ja kansainvälisen terrorismin tuleminen yhä lähemmäksi meitä, Niinistö luetteli ympäristön muutoksia.

Siviili- ja sotilastiedusteluun esitetään laajennuksia, jotka edellyttävät muutoksia perustuslakiin. Perustuslain säätäminen kiireellisenä edellyttää 5/6 enemmistöä eduskunnassa. Kiireelliseksi julistettu laki säädetään 2/3 enemmistöllä.

Perustuslain normaalissa säätämisjärjestyksessä lain sisältö hyväksytään lepäämään yli vaalien yksinkertaisella enemmistöllä. Laki voidaan hyväksyä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen 2/3 enemmistöllä.

Jälkijunasta eturiviin

Sotilas-, siviilitiedustelua sekä tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa koskevat mietinnöt jätettiin ministereille Paula Risikko, Jussi Niinistö ja Jari Lindström keskiviikkona Helsingin Säätytalolla.

Tiedustelulainsäädännöllä on tarkoitus parantaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Sellaisiksi nähdään mm. terrorismi, vakoilu ja elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen.

Tiedustelun tavoitteena on tehokas tiedonsaanti uhkien torjumiseksi ja valtiojohdon päätöksenteon tukemiseksi.

Kaikkien kolmen työryhmän vetäjät katsovat Suomen lainsäädännön olevan pahasti jälkijunassa kansainvälisestä kehityksestä ja tiedustelutarpeista. Toisaalta Suomen lainsäädännön katsotaan hyötyvän edelläkävijämaiden kokemuksista.

Mietinnöt ja niihin sisältyvät lakiesitykset lähtevät lausuntokierrokselle, jonka palautteen pohjalta hallitus valmistelee lakiesityksensä. Esitykset on tarkoitus viedä eduskuntaan tulevalla syysistuntokaudella.

Tietoliikennetiedustelua

Siviili- ja sotilastiedusteluviranomaiselle ehdotetaan uusia merkittäviä tiedustelutehtäviä ja toimivaltuuksia.

Siviilitiedustelussa viranomainen on esityksen mukaan Suojelupoliisi. Sotilastiedusteluviranomaisia olisivat Puolustusvoimien pääesikunta ja Puolustusvoimien tiedustelulaitos.

Nykyisillä keinoilla voidaan hankkia tietoja yksittäisen henkilön rikoksesta Suomessa. Uudessa laissa halutaan valtuudet hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta, joka ei ole rikos ja tapahtuu ulkomailla ja jonka taustataho ei ole tiedossa.

Tiedusteluvaltuuksien laajentamisen tarkoitus on havaita vakavat uhkat ajoissa. Tätä varten uudeksi valtuudeksi esitetään tietoliikennetiedustelua.

Kyse ei kuitenkaan olisi työryhmän esityksessä massatiedustelusta. Tiedustelu kohdistettaisiin rajattuun viestintäverkoston osaan ja yksityiskohtaisia hakukriteerejä käyttäen.

Tietoliikennetiedustelu edellyttäisi aina tuomioistuimen päätöstä ja kyseessä tulisi olla vakavasti kansallista turvallisuutta uhkaava toiminta.

Tietoliikennetiedustelussa kertyvä ”ylimääräinen” tieto, joka ei koske tutkittavaa asiaa, tulee hävittää viipymättä.

Supon rooli muuttuu

Esitys merkitsee muutosta Suojelupoliisin rooliin. Suposta tulisi puhtaasti tiedusteluorganisaatio, joka ei enää suorittaisi poliisitehtäviä.

Tiedustelutoimivaltuuksien lisääntymisen myötä Suojelupoliisin esitutkinta- ja pakkokeinovaltuudet poistetaan. Esitutkintaan Supo voisi osallistua asiantuntijaviranomaisena, mutta varsinaisen tutkinnan suorittaa poliisi.