Kuntavaalivoitto siivittää vasemmistoliiton maakuntavaaleihin

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Puoluesihteeri Joonas Leppäsen mukaan vasemmistoliiton vaalivoitto kuntavaaleissa antaa hyvän pohjan ensi vuoden maakuntavaaleihin sekä kahden vuoden päästä oleviin eduskuntavaaleihin.

Vahvinta puolueen kannatus oli Kainuussa ja Lapissa sekä Pohjois-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Heikoiten nämä kuntavaalit onnistuivat Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa, joiden keskuskaupunkien Lahden (-1,1, prosenttia) ja Kotkan (- 6,1 prosenttia) vaalitulos veti maakunnan tulosta alaspäin.

Kymenlaakso on kuitenkin edelleen puolueen keskisarjaa, vaikka kannatus tippui 6,4 prosenttiin reilulla kahdella prosenttiyksiköllä.

Vasemmistoliitto olisi saanut ennakkoäänten perustella 1,5 prosenttiyksikön vaalivoiton, joka lopullisen tuloksen selvittyä oli 0,8 prosenttiyksikköä. Pudotus äänestyspäivänä oli kuitenkin pienempi kuin aikaisemmin.

– Mitään vippaskonstia tähän ei ole. Mitä uskottavampaa politiikkaa tehdään, sitä helpompi on viime hetken rutistuksessa saada äänestäjät liikkeelle, Leppänen toteaa.

Sekä Leppänen että järjestö- ja kunnallissihteeri Mikko Koikkalainen korostavat ehdokasasettelun, vaalityön ja uusien jäsenten merkitystä. Mitä onnistuneempi ehdokasasettelu ja aktiivisempi vaalityö, sitä paremmin onnistuttiin vaaleissa.

Vahvin nousija Pohjois-Karjala

Vahvin nousija oli Pohjois-Karjala, jossa kannatus nousi lähes kahdella prosenttiyksiköllä 6,5 prosenttiin. Samassa sarjassa olivat Kainuu, Keski-Pohjanmaa sekä Varsinais-Suomi. Valtakunnallista nousua vahvemmin nousi myös Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan sekä Keski-Suomen kannatus.

– Voi sanoa, että punavihreä kupla löytyy Lapista, naurahtaa Leppänen.

Puolue on saanut kritiikkiä Helsinki-keskeisyydestä. Leppäsen mukaan kuntavaalitulos osoittaa puolueen kasvattaneen kannatusta tasaisesti eri puolilla maata eikä pelkästään kasvukeskuksissa.

– Ei pidä paikkaansa, että olisimme vain kaupunkien puolue, hän toteaa ja painottaa, että tulos on sidoksissa aktiiviseen toimintaan.

Vasemmistoliiton kannatukseltaan vahvimmat kunnat löytyvät pohjoisesta: Kemi 33,7 prosenttia, Kolari 32,3 prosenttia, Tervola 30,3 prosenttia sekä lähes 30 prosentin kannatuksella Ylitornio ja poikkeuksena Uudellamaalla Karkkila.

Yhden prosenttiyksikön nousu Keski-Suomessa ja Jyväskylässä valaa uskoa kansanedustajan paikan saantiin. Vasemmistoliitto menetti vaalipiirin ainoan edustajan paikkansa viime eduskuntavaaleissa.

Keskusta haastetaan maakuntavaaleissa

Keskustalla on yhdeksässä maakunnassa vahvin kannatus ja muissakin maakunnissa puolue on kärkisijoilla. Leppäsen mukaan vasemmistoliitto lähteekin haastamaan keskustaa kuntavaaleissa etenkin Lapissa.

– Kuntavaalit antavat tähän hyvän pohjan, sanoo Leppänen.

Vasemmistoliitto on jo aloittanut valmistautumisen maakuntavaaleihin. Leppäsen mukaan uudet vaalit ovat haasteelliset, mutta kaikki puolueet ovat samassa tilanteessa. Perustettavien 18 maakunnan valtuustoon valitaan vaaleilla valtuustot, joiden yksi merkittävimmistä tehtävistä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen.

– Aikatauluja linjataan jo keväällä ja syksyllä vaalien sisältöä, Leppänen kertoo.

Maakuntavaalien ehdokkaiden maksimimäärä on yhteensä reilu 1 800. Jokaisessa maakunnassa on omat listansa. Leppäsen mukaan myös teemoja katsotaan maakuntakohtaisesti, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut on tärkein teema. Sekä maakunta- ja sotelaki että laki valinnanvapaudesta ovat edelleen levällään eduskunnassa.

– Kampanjan sisältö riippuu paljon valinnanvapauden etenemisestä, toteaa Leppänen.