STTK:n pääekonomisti Ralf Sund arvioi tänään alkavan hallituksen puoliväliriihen annin jäävän heikoksi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on luvannut isoa satsausta, jolla nostettaisiin työllisyysastetta kohti hallituksen asettamaa 72 prosentin tavoitetta. Tähän ei ole juuri keksitty mitään lääkettä.
– Kukaan muu kuin jotkut hallituksen ministerit eivät usko enää hallituksen saavuttavan tavoitetta, Sund sanoo.
Sund pelkää, että hallitus kepittää työttömiä edelleen. Hän itse kannattaa aktiivimallia.
Sund epäilee, että asumistuen ehtoja tiukennetaan kannustavuuden nimissä.
– Kannatan, että kepit ja porkkanat muodostavat kokonaisuuden. Tutkimusten mukaan pienen pienet kepit toimivat. Esimerkiksi Tanskassa tämä toimii, mutta siellä on monipuolinen tuki työttömälle.
– Meillä hallitus ottaa vain kepit ja vetää tukipuolen kohta nollaan. Tämä tuottaa paljon väliinputoajia ja epäoikeudenmukaisuutta.
Työnhakuun määrällisiä tiukennuksia?
Suunnitteilla on sähköisen työnhaun ilmoitusvelvollisuuden kiristämistä ja työhakemusten määrien seurantaa rangaistusten uhalla.
– Tämä on pikku koukku, mutta kun näitä tulee enemmän, se on huolestuttavaa. Työttömyysongelma ei ratkea sillä, että tuupataan kunnolla keppien kanssa.
Sen sijaan Sund pitää hyvänä, jos työvoiman alueellista liikkuvuutta tuetaan.
– STTK on esittänyt, että säädettäisiin väliaikaisesti korotettu työmatkavähennys työttömille, jotka ottavat työtä vastaan työssäkäyntialueen ulkopuolelta. Työssä käynti tehdään taloudellisesti kannattavammaksi ja yksilö päättää itse.
Asumistukea kiristetään
Sund epäilee, että asumistuen ehtoja tiukennetaan kannustavuuden nimissä.
– Se on hallituksen säästötoimi. Asumistuki on yksi tyyny, jolla köyhä kansa on ottanut vastaan työttömyyden. Asumistuki on joustanut ja sen myötä paisunut.
Sund arvioi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) esittämän ajatuksen asumiskustannuksille asetettavasta katosta ongelmalliseksi.
– Tutkimuksen mukaan osa asumistuesta valuu vuokranantajille, mutta ei kokonaan, vaikka poliitikot puhuvat näin.
Perhevapaiden uudistus sivuraiteelle
Paljon keskustelua herättäneen perhevapaauudistuksen hän arvioi kuivuvan kasaan. Hallituspuolueista kokoomus ja keskusta ovat vaatineet perhevapaiden uudistamista. Myös oppositiopuolueet ja ammattiyhdistysliike ovat esittäneet omia mallejaan.
– Näyttää siltä, että perussuomalaiset saavat blokeerattua tämän asian ja tulee korkeintaan selvitys, jossa toimeksianto on niin väljä, ettei se kerro mitään.
Muuttamalla päivähoidon maksuja kustannusneutraalisti saataisiin arviolta noin 900 työpaikan hakijaa lisää. Sund uskoo, että maksuja muuttamalla voidaan aidosti lisätä työn tarjontaa.
– Yksihuoltajaperheillä on kannustinloukkuja, joka vastaa sadan prosentin työllistymisveroastetta. Osa tästä tulee varhaiskasvatuksen maksuista.
Yritystuissa paljon perattavaa
Sund heittää, että rahat tähän olisi löydettävissä perkaamalla yritystukia.
– Porvareita myöten on esitetty yritystukien siivoamista. Sieltä saisi jopa satoja miljoonia. Ne rahat voisi käyttää varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen.
Helpotus ylivelkaisille kannustaisi työhön
Sundin mukaan kymmeniä tuhansia ylivelkaisia voitaisiin kannustaa työhön helpottamalla ulosottomaksuja.
– Nyt pidetään loukussa innokkaita työntekijöitä, joilta menee tuloista suuri osa ulosottoon. Suojaosia tulisi muuttaa siten, että ulosottoon menee vähemmän ja itselle jää enemmän rahaa käyttöön.
Hän pitäisi hyvänä ratkaisuna myös työttömien suojaosan nostamista 300 eurosta suuremmaksi. Nyt työtön saa tienata tämän verran kuukaudessa ilman, että se vähentää työttömyysturvaa.
– Tässä on perustulo iduillaan ja se on toiminut aika hyvin.
Palkansaajille ostovoimaan tukea
Hallitus on kirjannut, että tuloverotus ei kiristy. Ensi vuoden alusta tulee 0,6 prosenttia kikyn mukaisia sosiaaliturvamaksuja palkansaajille. Ne ovat verovähennyskelpoisia ja verotus kiristyy näiden takia arviolta 0,4 prosenttia.
– Palkansaajat ovat esittäneet, että tämä kompensoitaisiin ensi vuoden ja seuraavan vuoden verotuksessa. Lisäksi tulisi normaali taulukkotarkistus, sanoo Sund.
Hän arvioi näiden kahden elementin – taulukkotarkistusten ja sosiaaliturvamaksukorotusten kompensoinnin – tuottavan 350 miljoonan laskun.
– Tämä ei ole mikään pikkujuttu, mutta 350 miljoonaa merkitsi palkansaajien tulotason pitämistä neutraalina verotuksen tasoon nähden.
Hän arvioi, että hallitus ei taivu täysimääräiseen kompensaatioon, vaan vähäisempään. Tälle vuodelle kompensaatio oli yli 500 miljoonaa. Itse hän hakisi palkansaajien ostovoimaan lisäeuroja myös ”isänniltä”.
– Tämän lisäksi palkansaajat vaativat, että kunnille ja seurakunnille kompensoidaan täysimääräisesti verotuksessa olevat vähennykset, jotka pienentävät kuntien verotuloja.
uutiskirje 
