Ekonomien osallistuminen kaupan alan ylempien toimihenkilöiden lakkoon jää jokaisen jäsenen itse päätettäväksi.
Suomen Ekonomit ei aio antaa lakko-ohjeistusta, vaikka liitto kuuluu lakonuhan jättäneeseen neuvotteluorganisaatioon Ylemmät Toimihenkilöt YTN:ään.
– Ekonomit osaavat itse päättää, osallistuvatko lakkoon vai eivät. Tietenkin liitto maksaa lakkoon osallistuville lakkokorvauksen, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.
YTN:n ylityökielto ja lakko uhkaavat alkaa 2. toukokuuta, jollei sovintoa työnantajapuolen Kaupan liiton kanssa synny sitä ennen.
Kaupan alalla työskentelee noin 3 000 ekonomia, joista tuhatkunta lakon piirissä olevissa yrityksissä.
– Heistä noin 500 – 1 000 työskentelee lakon alaisissa tehtävissä. Täytyy muistaa, että osa ekonomeista on johtotehtävissä, joita lakonuhka ei koske, Salokannel sanoo.
Rikkurointiin ei ryhdytä
Lakon aikana työssä pysyvät ekonomit eivät Salokanteleen mukaan ryhdy lakonalaiseen työhön. Jäsenet ovat saaneet tiedoksi YTN:n ohjeistuksen.
YTN on vaatinut työnantajaa neuvotteluihin palkattomien ylitöiden, työajan seurannan ja palkkojen takia. Lisäksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n irtisanomat keskusjärjestösopimukset jättävät 30 000 ylempää toimihenkilöä vaille sopimuksen tuomaa turvaa.
Käytännössä YTN:n vaatimukset merkitsisivät työehtosopimuksen saamista kaupan alan ylemmille toimihenkilöille.
– Totta kai olemme tavoitteen takana. Kyselymme mukaan liki 90 prosenttia ekonomeista halua kaupan alalle työehtosopimuksen, mutta ekonomia ei määrätä lakkoon tai lakosta ulos, Salokannel painottaa.
Kilpailukielto hiertää
Ekonomeille, lakimiehille, diplomi-insinööreille ja osin insinööreille asetettavat kilpailukiellot tulisi Suomen Ekonomien mukaan poistaa.
Suomessa yritykset vaativat miltei kaikilta työhön tulevilta ylemmiltä toimihenkilöiltä kilpailukieltosopimuksen allekirjoitusta.
Käytännössä sopimus merkitsee sitä, että työntekijä ei voi hakea uutta työpaikkaa vähintään 6 kuukauteen irtisanomisesta sopimussakon uhalla. Sakko vastaa usein yli kuuden kuukauden palkkaa.
Työnantajalle kilpailukielto ei maksa mitään, eli työntekijälle ei saa tältä ajalta palkkaa tai muutakaan korvausta. Työpaikan vaihto kaatuu tavallisesti kilpailukieltosopimukseen.
– Useimmiten kilpailukieltoon ei ole edes perusteita. Työntekijällä ei ole mitään neuvotteluasemaa, sopimuksesta ei voi neuvotella pois, työmarkkinajohtaja Riku Salokannel toteaa.
Lain mukaan kilpailukiellon voi asettaa vain äärimmäisen perustellusta syystä. Lain perustelut ovat kuitenkin niin väljät, että poikkeukseksi tarkoitetusta menettelystä on tullut arkipäivää.
Muualla maailmassa kilpailukieltoa pidetään talouden hidasteena. Kaliforniassa Piilaaksossa niitä ei vaadita, Ruotsissa työnantaja joutuu korvaaman työntekijälle ansiomenetykset kilpailukiellon ajalta. Suomessa yritysten tarvitsema turva voitaisiin Suomen Ekonomien mukaan hoitaa salassapitosopimuksilla.
– Kilpailukielto vaikeuttaa työvoiman vapaata liikkuvuutta. Alan paras osaaminen ei ole työnantajien käytössä. Kyse on myös perustuslain suojasta. Perustuslaissa mainitaan, että jokaisella on oikeus hankkia toimeentulo valitsemallaan tavalla, Salokannel huomauttaa.
lehti 