Liikenneväylien korjausrakentamisessa ja dataliikenteen kehittämisessä kannattaa miettiä vuoden 2050 liikennettä, todetaan tuoreessa selvityksessä.
Liikenteeseen ja logistiikkaan on tulossa yhtä suuria ja ennakoimattomia muutoksia kuin siirryttäessä lankapuhelimesta älypuhelimiin, entinen pääministeri Esko Aho totesi keskiviikkona luovuttaessaan Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030 ja 2050 – loppuraportin liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.).
Raportin mukaan Suomesta tehdään johtava älykkään liikenteen ekosysteemi. Tavaroiden ja ihmisten liikkumiseen kytketään entistä tiukemmin tietotekniikan ratkaisut, kunhan tietoturva ja yksilön suoja pystytään varmistamaan.
Selvityshenkilöt Esko Aho, SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly ja startup-yrittäjä Inka Mero painottavat, että kyse on visiosta, jonka pohjalta voidaan jatkaa liikenne- ja viestintästrategian valmistelua.
Ensin Suomeen tulee saada ulkomaista osaamispääomaa, jotta uusien järjestelmien kehittämiseen saada vauhtia. Aho luottaa, että Suomella on vetovoimaa, kunhan se osataan kaupata oikein.
Hyvät mahdollisuudet menestyä
Suomella on hyvät eväät menestyä uusien liikenneratkaisujen käyttöönotossa.
Suomessa viestintäverkot ovat kansainvälisesti korkealaatuisia ja maantieteellisesti kattavia. Langattomissa verkoissa liikkuu asiakasta kohden eniten mobiilidataa koko maailmassa.
Lauri Lyly huomautti, että Suomi on toistaiseksi tietoliikenteessä Euroopan huippumaita, mutta aseman pitäminen vaatii työtä.
Inka Mero muistutti, että Suomessa on arktisen meriliikenteen ja kylmien olosuhteiden osaamista, jota voidaan vielä muuallekin.
Logistiikan vallankumous?
Itseohjautuvat autot ja laivat, tavaroita kuljettavat robotit ja muut keksinnöt auttavat Suomea kehittämään liikenneratkaisujaan. Tilaisuudessa puhuttiin logistiikan vallankumouksesta.
Ongelmana on, että työssäkäynti keskittyy entistä enemmän kaupunkiseuduille, etenkin Turku-Tampere-Helsinki -kolmioon. Sen sijaan Suomen resurssit, eli metsät ja mineraalit, ovat eri puolilla maata.
– Kun infrastruktuuria rakennetaan, sitä pitää rakentaa sinnekin, missä liikenteen käyttäjiä on vähän. Esimerkiksi metsäsektori ei voi Suomessa pärjätä, jollei alempi tieverkko ole hyvässä kunnossa, Aho sanoo.
Lylyn mukaan haastetta riittää, sillä kaupunki ja maaseutu tarvitsevat erilaisen infran.
– Se on myös vahvuus. Pystymme tekemään erilaisia ratkaisuja, joihin on mielenkiintoa muuallakin.
Lyly luottaa, että tavaraliikenteen robotisaatio jouduttaa vientiä ja synnyttää uudenlaisia työpaikkoja.
Ahon ja Lylyn mukaan Suomessa riittää tilaa erilaisiin kokeiluihin. Esimerkiksi automaattista tavarankuljetusta eli itseohjautuvia rekkoja voidaan kokeilla puunkuljetuksessa metsästä eteenpäin. Ratkaisuja voidaan soveltaa myöhemmin kaupunkiliikenteeseen.
lehti 