Useampi kuin kolme viidestä haluaisi lyhentää työaikaansa, jotta työtä riittäisi useammalle. Neljäsosa työssäkäyvistä olisi valmis myös alentamaan palkkaansa vastaavasti, kertoo STTK:n teettämä, torstaina julkistettu tutkimus.
Järjestön puheenjohtaja Antti Palola pitää tulosta yllätyksenä.
– Nelipäiväinen työviikko saattaa kuulostaa merkilliseltä, koska vuotuista työaikaa vasta pidennettiin 24 tunnilla kilpailukykysopimuksessa.
Palola huomauttaa, että taantuma on pitänyt talouskasvun nollassa ja luonut painetta työaikojen pidentämiseen.
– Myös globaali kilpailu ja teknologinen kehitys eriyttävät työaikoja kysynnän vaihtelun mukaan. Syntyy tilanteita, joissa toisilla työtä on liikaa, toisilla liian vähän ja osalla ei ollenkaan.
Suurin osa suomalaisista uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän tulevaisuudessa.
Palola tähdentää, että työaika on lyhentynyt Suomessa eri tavoin lähes puoleen siitä, mitä se oli 1900-luvun alussa. Sen on mahdollistanut tuottavuuden kasvu, josta osa on siirtynyt palkkoihin, osa lyhyempiin työaikoihin.
Kaunis ajatus tuskin toteutuu
Tilaisuuden paneelikeskustelussa todettiin, että nelipäiväinen työviikko on kaukainen haave.
– Nelipäiväinen työviikko ei voi toimia käytännössä, vaikka ajatus kaunis onkin, totesi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtaja Matti Apunen.
– En ole pessimisti, olen realisti. Työviikkoa voi toki lyhentää, mutta samalla putoaa myös palkka. Kovin moni siihen tuskin suostuu, Apunen arveli.
Myös tutkimuksen mukaan suuri osa vastaajista ei haluaisi tinkiä palkastaan työttömien työllistämiseksi.
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtajan Jaakko Kianderin mukaan työviikon lyheneminen tuskin toteutuu.
– Vaikka yleinen siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ei ole realistinen, joustavampien työaikojen lisääntyminen saattaa mahdollistaa myös työviikon lyhentämisen.
Työajan lyhennys ei kannata
Apunen muistutti, että lyhennetty työaika ei lisää työllistämisen kannattavuutta, jos palkkoja ei vastaavasti lasketa. Hänen mukaansa kyseessä on jakolasku, joka ei mene tasan.
– Vasta jos työajan lyhentäminen laskee työvoimakustannuksia tai nostaa tuottavuutta, myös työllisyys paranee. Käytännössä käy kuitenkin päinvastoin. Työvoimakustannukset nousevat, kun sama palkka maksetaan pienemmästä tuntimäärästä.
Jaakko Kiander kehottaa pohtimaan työajan pituuden sijaan koko elinkaarta.
– Kun väestö ikääntyy, tehtävän työn määrä vähenee. Työaikaa ei juurikaan voida lyhentää, koska jonkun on pyöritettävä yhteiskuntaa ja maksettava julkiset palvelut.
lehti 