Bambusta on moneksi
Bambut (Bambuseae) on heinäkasvien ryhmä, johon kuuluu noin 90 sukua ja niihin yhteensä yli tuhat lajia, hybridiä ja alalajia. Bambuja kasvaa villinä laajalla alueella ja viljeltynä lähes kaikkialla. Laajimmat bambumetsät ovat Aasian vuoristoissa, joissa bambuja kasvaa jopa 4 000 metrin korkeudessa.
Yksittäinen bambukasvi tekee suoraan maasta useita versoja vuosittain. Niiden halkaisija riippuu emokasvin iästä, pituutta tulee päivittäin lisää. Bambut, kuten muutkin heinäkasvit, kasvavat maan rajasta eikä kärjestään. Yksi kasviyksilö voi tuottaa jopa 15 kilometriä bambukeppiä.
Juurakko on verkkomaisesti leviävä hiusjuuristo. Varsi on erittäin kuitupitoinen, ja sitä käytetään rakennusmateriaalina, polttopuuna, työkalujen ja tarveastioiden valmistukseen sekä tekstiilien raaka-aineena. Nuoria versoja syödään keitettyinä. Isopandat ja kultapandat käyttävät bambuja pääravintonaan.
Bambuverkosto Inbar perustettiin vuonna 1997, ja sen päämaja toimii Kiinassa.
(Wikipedia)
Bambu on maailman nopeakasvuisin kasvi, ja sitä on runsaasti monissa Karibian maissa. Kasvin hyödyllisyys ilmastonmuutokseen sopeutumisessa alkaa vasta valjeta saarelaisille, joita äärisäät riepottelevat yhä pahemmin.
– Bambun varsi ei ole paksu, mutta ajan kanssa bambumetsä imee enemmän hiilidioksidia kuin mikään muu puulaji keskimäärin. Olemme testanneet asian Kiinassa, valtioiden välistä bambu- ja rottinkiverkostoa (Inbar) johtava tohtori Hans Friederich kertoo.
Hänen mukaansa bambusta on paljon hyötyä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Bambua istuttamalla torjutaan eroosiota, ja kasvista voi saada tuloja silloinkin, kun tulva, kuivuus tai muu ympäristökatastrofi on tuhonnut muut elinkeinot.
Inbar vei ryhmän jamaikalaisia Kiinaan tutustumaan bambun käyttöön energianlähteenä ja puuhiilen raaka-aineena. Tavoitteena on kehittää Jamaikan bambuteollisuutta.
Tuotanto pyörimään
Jamaikan standardivirasto ilmoitti vuonna 2014, että maassa aletaan hyödyntää bambua edullisten talojen tuotannossa sekä huonekalujen ja puuhiilen valmistuksessa vientiin. Virasto päätti myös perustaa saarelle kolme bambutehdasta ja kouluttaa niihin työvoimaa.
Seuraavana vuonna Jamaikan pienyrittäjien yhdistys auttoi perustamaan maan ensimmäisen bambualan yrittäjäjärjestön. Tarkoituksena on lisätä bambuplantaasien omistajien tietoisuutta kasvin käyttömahdollisuuksista. Jamaikassa kasvaa bambua yli 65 000 hehtaarilla.
– Uskomme, että pystymme muutamaan Jamaikaa, ja että keskivertokansalaisten elämää voidaan parantaa bambun avulla, pienyrittäjien puheenjohtaja Hugh Johnson sanoo.
Vähentää köyhyyttä
Friederich kertoo, että Inbarissa on nyt mukana 41 valtiota, jotka ovat tajunneet bambun mahdollisuudet.
– Ja lisää kyselyjä tulee koko ajan maista, jotka haluavat apua alan teollisuuden kehittämiseen.
Friederich lukee bambun hyviin puoliin sen, että tuotantoketjun alkupää voi työllistää ammattitaidottomia ja köyhiä ihmisiä.
– Se auttaa toteuttamaan ensimmäistä kestävän kehityksen tavoitetta eli köyhyyden vähentämistä.
Bambuverkosto Inbar perustettiin YK:n aloitteesta vuonna 1997, ja sen päämaja toimii Kiinassa.
Valtiot ja järjestöt ovat heränneet huomaamaan bambun mahdollisuudet, mutta bisnesmaailma epäröi vielä, Friederich sanoo.
– Muutama kiinnostava reaktio on kuitenkin tullut, ja jännittäviä asioita alkaa tapahtua eri puolilla maailmaa.
Bambusta on moneksi
Bambut (Bambuseae) on heinäkasvien ryhmä, johon kuuluu noin 90 sukua ja niihin yhteensä yli tuhat lajia, hybridiä ja alalajia. Bambuja kasvaa villinä laajalla alueella ja viljeltynä lähes kaikkialla. Laajimmat bambumetsät ovat Aasian vuoristoissa, joissa bambuja kasvaa jopa 4 000 metrin korkeudessa.
Yksittäinen bambukasvi tekee suoraan maasta useita versoja vuosittain. Niiden halkaisija riippuu emokasvin iästä, pituutta tulee päivittäin lisää. Bambut, kuten muutkin heinäkasvit, kasvavat maan rajasta eikä kärjestään. Yksi kasviyksilö voi tuottaa jopa 15 kilometriä bambukeppiä.
Juurakko on verkkomaisesti leviävä hiusjuuristo. Varsi on erittäin kuitupitoinen, ja sitä käytetään rakennusmateriaalina, polttopuuna, työkalujen ja tarveastioiden valmistukseen sekä tekstiilien raaka-aineena. Nuoria versoja syödään keitettyinä. Isopandat ja kultapandat käyttävät bambuja pääravintonaan.
Bambuverkosto Inbar perustettiin vuonna 1997, ja sen päämaja toimii Kiinassa.
(Wikipedia)
uutiskirje 
