Pron näkemyksen mukaan laadukkaat työnhakupalvelut ja palkkatukien kohdistettu lisääminen olisivat oikea lääke työllisyysasteen nostoon.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi maanantaina esitysluonnoksen aktiiviseen työnhakuun liittyvistä muutoksista. Muutokset tarkoittaisivat työttömille työnhakijoille pakollista työhakemusten tehtailua, joka voi johtaa lisäksi avoimista työpaikoista ilmoittaneiden työnantajien rekrytointiprosessien ruuhkautumiseen.
Malisen mukaan esitysluonnoksella otetaan harha-askel kohti turhaa puuhastelua työllisyysasteen nostamisen sijaan.
– Työttömät työnhakijat tarvitsevat ammattitaitoisia työnhakupalveluita turhanpäiväisen työhakemusten tehtailun sijaan, Malinen toteaa.
Hän muistuttaa, että viime vuonna lääkkeeksi tarjottiin massahaastatteluja, ja nyt yhtäkkiä haastattelut vaihtuivatkin hakemusrumbaan. Hallituksen työllistämispolitiikka alkaa Malisen mukaan vaikuttaa siltä kuuluisalta vatuloinnilta.
Ruotsissa palkkatukien käyttö on huomattavasti Suomea yleisempää
– Suomen työllisyysastetta verrataan toistuvasti Ruotsin vastaavaan. Jos Ruotsissa tehdään asioita paremmin kuin meillä, niin silloin pitäisi myös katsoa mitä työkaluja naapurissa on käytössä. Esimerkiksi Ruotsissa palkkatukien käyttö on huomattavasti Suomea yleisempää, Malinen sanoo ja kysyy, että eikö olisi järkevämpää saada työttömät työnhakijat takaisin työelämään kiinni, vaikka palkkatukia hyödyntämällä, sen sijaan että työttömät joutuvat tehtailemaan hakemuksia.
Jotta Suomessa päästäisiin työttömien työnhakijoiden palvelutasossa Ruotsin kanssa vastaavalle tasolle, tulisi Suomessa kolminkertaistaa työnhakupalveluiden työntekijämäärä. Sen sijaan Suomessa on jo pitkään karsittu nimenomaan julkisen sektorin tarjoamista työnhakupalveluista.
Ammattiliitto Pro peräänkuuluttaa hallitukselta inhimillisempää otetta työttömien kohteluun. Perusturvan, eli peruspäivärahan tai työmarkkinatuella elävien suomalaisten määrä on jo 250 000. Pitkäaikaistyöttömiä on yli 110 000, joista tilastojen mukaan joka toinen ei tule koskaan työllistymään. Työllistämispolitiikan hoitaminen kovaotteisesti pelkän kepin voimalla kasvattaa entisestään riskiä siitä, että yhä suurempi osa työttömistä jää lopullisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tähän tragediaan Suomella ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa.