Työllisyyden hoito saattaa jäädä sivuraiteille maakuntauudistuksen myötä, epäiltiin tiistaina Työttömyys- ja yhteiskuntapolitiikka -seminaarissa Helsingissä.
Seminaarin järjestivät Työväen kirjasto ja poliittisesti sitoutumaton Vapaus valita toisin -yhdistys.
Kun TE-toimistot lakkautetaan ja työvoimapalvelut siirretään maakuntien vastuulle, työnvälitys ulkoistetaan yksityisille yrityksille. Keskustelussa kyseenalaistettiin yksityisten työnvälitysten kyky ja halu hoitaa työttömien työllistyminen parhaalla mahdollisella tavalla.
Yksityisille työnvälityksille tulee kiusaus saada työtön nopeasti työhön kuin työhön, koska siitä saa rahaa, epäili sosialidemokraatteja seminaarissa edustanut Tekniikan akateemisten TEK:n yksikönjohtaja Joel Salminen.
– Kun firmalle annetaan työllistettäväksi kapean erityisalan diplomi-insinööri, yritys saa rahat, kun työllistää tämän varastoon vartijaksi. Kun korkeasti koulutettu jää sinne, osaaminen on hukattu, Salminen havainnollisti.
Korkeasti koulutettuja työttömiä on noin 47 000. Yksityiset työvoimatoimistot pitäisi saada Salmisen mukaan etsimään nimenomaan työvoimakapeikkoja ja antamaan ihmisille kunkin osaamisalan lisäkoulutusta.
Keskustelussa todettiin, että yksityisten työvoimavälitysten tulisi saada maakunnilta rahoitusta sillä perusteella, miten pitkäksi aikaa työtön työllistyy ja kuinka hyvin työpaikka vastaa työttömän koulutusta ja kokemusta.
Salminen muistutti, että kansainvälisesti yksityiset työnvälitykset eivät ole kovin onnistuneita.
Kuntien hyvät käytännöt jäävät unhoon
Kunnilla on nyt selvä intressi hoitaa pitkäaikaistyöttömyyttä, sillä muutoin sitä uhkaavat Kela-sakot. Vastaavaa ei suunnitella maakunnille.
Sanktioiden puute ja TE-toimistojen rahoituksen siirtäminen yhteen yhtenäiseen maakuntapottiin sai keskustelijat pohtimaan, onko maakunnilla riittävästi mielenkiintoa hoitaa alueen työllisyyttä.
Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) epäili yhden rahoituskanavan johtavan siihen, että maakunnalle on rahallisesti edullista antaa työttömyyden pysyä korkeana.
– Riskinä on, että maakunnilla ei ole riittävää kannustinta saada nuoria nopeasti avoimille työmarkkinoille. Tähän pitäisi rakentaa jonkinlainen kannustinjärjestelmä, Vartiainen totesi.
Keskustapoliitikko Maria Kaisa Aula sanoi luottavansa maakuntien haluun hoitaa työvoimapalvelut hyvin, sillä kokonaispotista voi osoittaa tehtävään jopa enemmän varoja kuin nykyisin.
Kansanedustajat Anna Kontula (vas.) ja Anni Sinnemäki (vihr.) epäilivät, että kuntien hyvät työllistämiskäytännöt jäävät muutoksessa unholaan.
Inhimillinen harkinta häipymässä?
Kontula muistutti, että työvoimapalvelut siirtyvät entistä enemmän robottien hoidettavaksi, jolloin työvoimaviranomaisten inhimillinen harkinta jää pois.
– Laki jopa edellyttää inhimillistä harkintaa, mutta koneet eivät sitä harrasta. Myös sanktioiden antaminen automatisoidaan. Pari kohtuutonta päätöstä heikentää entisestään kansalaisen luottamusta yhteiskuntaan, Kontula totesi.
Etenkin Aula, Sinnemäki ja Kontula olisivat valmiit muuttamaan tukijärjestelmää siten, että se huomioisi erilaiset tulomuodot ja sitoisi työllisyys-, sosiaali- ja koulutustoimenpiteet yhdeksi kokonaisuudeksi.
Työllistämistoimet tehdään Aulan mukaan ennen muuta järjestelmän ehdoilla, kun paras tulos saataisiin, jos huomioitaisiin työttömän yksilölliset tarpeet.
Palkkatuen siirtyminen vain yritysten käyttöön heikentää Kontulan mukaan osatyökyvyttömien työllistymistä, sillä nämä ovat saaneet tähän saakka palkkatukipaikkansa lähinnä järjestöistä.
Vartiainen mainitsi moneen otteeseen, että palkkatukirahoja tulisi lisätä. Hänen mukaansa luonteva keino olisi siirtää yritystuet palkkatukiin.
lehti 