Kun häpäisee saamenpuvun, häpäisee koko kulttuurin

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Saamenpuvun käytöstä syntyy toistuvasti kohuja. Tuorein kohu nousi huhtikuussa, kun SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen esiintyi jäljitelmäpuvussa. Mikä meni pieleen, Anni Ahlakorpi?

– Taavitsainen on suomalainen ja silti päätti pukeutua saamelaispukua muistuttavaan pukuun. Hän reagoi saamaansa palautteeseen jäätävästi ja muun muassa muutti kantaansa omista saamelaisista juuristaan moneen kertaan. Lopulta hän sanoi, että saamelaisuuden voi varmasti selvittää vain geeneistä. Se on pöyristyttävä ajatus. Kulttuuri ei siirry geeneissä, ja ajatus liippaa jo rotuoppia.

– Tällaisissa tapauksissa on yleensä turha syyllistää yksittäisiä ihmisiä, koska on kyse tiedon puutteesta. Mutta kansanedustajan pitäisi kestää palautetta ja pystyä asialliseen keskusteluun. SDP ei myöskään ole irtisanoutunut hänen näkemyksistään.

”Puvut ovat henkilökohtaisia. Niistä pystyy lukemaan monia asioita.”

Mitä saamenpuku merkitsee?

– Puvut ovat henkilökohtaisia. Niistä pystyy lukemaan monia asioita kuten kantajansa kotiseudun ja joissain tapauksissa siviilisäädynkin. Saamelainen ystäväni totesi, että pukua voisi verrata Suomen lippuun siinä mielessä, että se symbolisoi kulttuuria. Kun puku häpäistään, samalla häpäistään koko kulttuuri.

Miksi arvelet suomalaisten olevan vaikea ymmärtää puvun merkitystä?

– Ehkä ei ymmärretä, että kyseessä on eri kulttuuri. Ajatellaan, että saamelaisuus on ikään kuin suomalaisen kulttuurin yksi osa, eikä siksi tajuta, että suomalaiset eivät saisi tehdä sillä, mitä haluavat.

– Mutta vaikka ei ymmärtäisi saamenpuvun merkitystä, pitäisi ymmärtää, että asia selvästi on saamelaisille tärkeä, ja käytökseni loukkaa heitä, joten minun täytyy pyytää anteeksi ja toimia jatkossa toisin. Ei se ole sen vaikeampi asia.

Suhtautuminen pukuun ei liene kuitenkaan saamelaisten suurin ongelma?

– Saamelaiset itse tietysti määrittelevät, mitkä ovat heidän suurimpia ongelmiaan. Mutta esimerkiksi tällä hallituskaudella on saatu metsähallituslaki, joka vähensi saamelaisten oikeuksia, ja kalastuslaki, joka vie kaikilta ylälappilaisilta maksuttoman kalastusluvan perinteisille kalastusalueilleen. Viimeksi tuli Teno-sopimus, jossa ei kuunneltu saamelaisia ollenkaan. Eli samalla, kun poljetaan oikeuksia perinteisiin elinkeinoihin ja heikennetään konkreettisesti toimeentulon mahdollisuuksia, osoitetaan ylenkatsetta koko kulttuuria kohtaan käyttämällä saamenpuvun kaltaisia vaatteita saamelaisia loukkaavalla tavalla.