MTS:n seminaarissa käsiteltiin laajasti myös Suomen ilmapuolustusta.
Kansan Uutisten tietojen mukaan Yhdysvallat tarjosi toukokuun lopussa Lapissa pidettävään kansainväliseen Arctic Challenge ilmasotaharjoitukseen raskaita B-52 pommittajiaan. Suomi kuitenkin torjui esityksen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin syihin vedoten. Näin ollen pommikoneet operoivat vain harjoitukseen myös osallistuvien Ruotsin ja Norjan ilmatilassa.
Päätös perustuu seitsenkohtaiseen kriteeristöön, jonka hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta on hyväksynyt. Sen läpi seulotaan kaikki puolustusvoimien kansainvälinen harjoitustoiminta.
Arviointi otettiin käyttöön alkuvuodesta 2016 nähdyn sotkun jälkeen, kun kävi ilmi, että Yhdysvaltojen kansalliskaartin F-15-hävittäjät olivat saapumassa Rissalaan harjoittelemaan. Poliittiset päättäjät oli pidetty hankkeesta pimennossa. Myöhemmin kävi ilmi, että amerikkalaiset olivat kutsuneet itse itsensä Suomeen.
Arctic Challenge on Euroopan suurin ilmasotaharjoitus, johon osallistuu noin 120 sotilaskonetta, joista satakunta on hävittäjiä.
Pahamaineinen, kuolemanlinnuksikin kutsuttu B-52-pommittaja on ollut käytössä lukuisissa Yhdysvaltojen käymissä sodissa, erityisesti laajoissa mattopommituksissa Vietnamissa ja Irakissa.
Suomalaiskoneillakin transponderit kiinni
Isoksi kiistakapulaksi Itämeren lentoturvallisuudessa on noussut kysymys niin sanotuista transpondereista. Suomeksi toisiotutkavastaajiksi kutsutuista laitteissa on kyse siitä, että ilmassa olevien koneiden sijainti ja reitti voidaan näin havaita maasta ja muista koneista käsin.
Venäläiset sotilaskoneet liikkuvat usein Itämerellä transponderit pois kytkettyinä, minkä on sanottu aiheuttaneen lukuisia vaaratilanteita.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että myös Nato-maiden, Ruotsin ja jopa Suomen sotilaskoneet lentävät usein transponderit pimeinä.
Suomen Hornetit tekevät näin usein etenkin ilmasotaharjoituksissa sekä vieraiden sotilaskoneiden tunnistuslennoilla. Ajatus on, että tunnistettavalle ilma-alukselle ei haluta liputtaa mistä suunnasta ja millä nopeudella suomalaishävittäjä tulee sen siivelle.
Suomalaiset sotilaskoneet kuitenkin yhteen sovittavat toimintansa siviili-ilmailun kanssa. Siksi vaaratilanteita ei synny.
lehti 