SAK:n toiseksi suurin liitto
SAK:n liitoista Teollisuusliitto on toiseksi suurin Palvelualojen ammattiliiton PAMin jälkeen. Teollisuusliiton jäsenistö muodostaa noin 23 prosenttia keskusjärjestö SAK:n jäsenistöstä.
Liiton noin 225 000 jäsenestä naisia on 56 000 eli noin 25 prosenttia.
Suomen suurimman teollisuusliiton edustamien toimialojen osuus on 75% Suomen tavaraviennistä. Liitto tekee 33 työehtosopimusta ja 17 työnantajaliiton kanssa.
Noin 9 000 työpaikalla on Teollisuusliiton pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.
Teollisuusliitto kerää jäseniltään 3,4 miljoonaa euroa jäsenmaksuina vuoden 2015 tasossa.
Liiton jäsenmaksu on 1 prosentti palkasta, josta 0,18 prosenttiyksikköä ohjataan ammattiosastoille. Päälle tulee työttömyyskassan jäsenmaksu.
Riku Aalto valittiin odotetusti Teollisuusliiton puheenjohtajaksi. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin entisen Metalliliiton liittosihteeri Turja Lehtonen.
Aalto oli vielä keskiviikkoiltaan asti Metallityöväenliiton puheenjohtaja ja Lehtonen liittosihteeri.
Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Mari Tuomaala ja kolmanneksi Hannu Koistinen. Liiton valtuuston puheenjohtajaksi tuli Jyrki Levonen.
Teollisuusliiton perustamiskokouksen toisena kokouspäivänä valittiin liiton hallitus ja valtuusto. Kyseessä on väliaikainen hallinto kolmen liiton fuusiossa syntyneen Teollisuusliiton ensimmäiseen liittokokoukseen asti. Se pidetään marraskuun lopulla.
Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM on asettanut ehdokkaakseen Teollisuusliiton toiseksi varapuheenjohtajaksi puheenjohtajansa Heli Puuran. Puuliitto nostaa Teollisuusliiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi puheenjohtajansa Jari Nilosaaren.
Puheenjohtaja Aalto totesi, ettei perustamiskokous merkitse liittojen yhdistämistyön päätepistettä vaan vasta alkua.
– Edessä on kova työpuhde yhdistää kolme liittoa saumattomaksi kokonaisuudeksi. Liitoilla on erilaisia järjestöperinteitä ja ennakkoluulojakin saattaa esiintyä.
Aalto muistutti muutaman viikon päästä edessä olevasta uuden liiton valtuuston kokouksesta, jossa linjataan tavoitteet syksyn työmarkkinakierrokselle.
– Emme lähde sopimuskierrokselle uhoillen, mutta kuitenkin omanarvontuntoisina.
Turja Lehtosen mukaan uuden liiton pitää toiminnallaan näyttää, että yhdessä liitot ovat enemmän kuin kolme liittoa erikseen.
Metalliliiton järjestöpohjalle
Teollisuuden ammattiliitto synnytettiin 1899 perustetun Metallityöväenliiton järjestöpohjalle sen sääntöjä muuttaen. Marraskuun liittokokouksessa liitto valitsee hallintonsa liittokokouskaudeksi, joka kestää vuoteen 2023.
TEAMin ja Puuliiton ammattiosastot liittyvät uuteen liittoon syksyn mittaan lokakuun loppuun mennessä. Liitot lakkautetaan vuoden lopussa.
Marraskuun liittokokous valitsee liittokokouskaudelle yhteensä 83 valtuuston jäsentä neljältä sektorilta. Ne ovat kemia, tekno, puutuote sekä erityisalat. Niille muodostetaan omat tes-neuvottelukunnat.
Ensimmäiselle liittokokouskaudelle valitaan 28 hallituksen jäsentä. Vuoden 2023 jälkeen liitolle valitaan 1 puheenjohtaja ja 3 varapuheenjohtajaa sekä 11 – 24 muuta hallituksen jäsentä.
Liiton johtoryhmän muodostavat puheenjohtajat ja erikseen nimetyt henkilöt.
SAK:n toiseksi suurin liitto
SAK:n liitoista Teollisuusliitto on toiseksi suurin Palvelualojen ammattiliiton PAMin jälkeen. Teollisuusliiton jäsenistö muodostaa noin 23 prosenttia keskusjärjestö SAK:n jäsenistöstä.
Liiton noin 225 000 jäsenestä naisia on 56 000 eli noin 25 prosenttia.
Suomen suurimman teollisuusliiton edustamien toimialojen osuus on 75% Suomen tavaraviennistä. Liitto tekee 33 työehtosopimusta ja 17 työnantajaliiton kanssa.
Noin 9 000 työpaikalla on Teollisuusliiton pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.
Teollisuusliitto kerää jäseniltään 3,4 miljoonaa euroa jäsenmaksuina vuoden 2015 tasossa.
Liiton jäsenmaksu on 1 prosentti palkasta, josta 0,18 prosenttiyksikköä ohjataan ammattiosastoille. Päälle tulee työttömyyskassan jäsenmaksu.
uutiskirje 
