Suomalaiset ja eurooppalaiset rauhanjärjestöt tulkitsevat Euroopan komission puolustusyhteistyöstä tekemien linjausten lisäävän militarisointia. Suomalaiset poliitikot puolustavat komission linjauksia. Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan EU-komission linjaukset EU:n puolustusyhteistyöstä sopivat hyvin Suomelle.
Euroopan komissio julkisti keskiviikkona uudet suunnitelmansa puolustusyhteistyöstä. Komission esitys ennakoi erityisesti 500 miljoonan euron lisärahoitusta aseteollisuudelle verrattuna komission marraskuussa 2016 esittämään puolustusta koskevaan toimintasuunnitelmaan.
Vuodesta 2021 alkaen komission tuki EU:n puolustusrahastolle olisi vuosittain jopa 1,5 miljardia. EU:n sisäiset dokumentit osoittavat, että komissiolla on ollut kymmeniä tapaamisia aseteollisuuden kanssa.
Vuodesta 2021 alkaen komission tuki EU:n puolustusrahastolle olisi vuosittain jopa 1,5 miljardia.
Tukea aseteollisuuden tuotekehitykselle
– Euroopan unionia ja sen politiikkaa ei pidä militarisoida. Päinvastoin EU:n vahvuus on ollut siinä, että se tuottaa turvallisuutta muilla keinoin kuin asevaraisesti, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lodeniuksen mukaan toisin kuin pääministeri Juha Sipilä väitti MTV:n kolumnissaan, sotateollisuuden sisällyttäminen EU:n budjettiin ei ole sen normalisointia.
– EU-rahan avaaminen sotilasteknologian prototyyppien kehittämiselle tarkoittaisi aseteollisuuden tuotekehityksen tukemista suoraan EU:n julkisista rahoista. Euroopan unionin ei pidä investoida kilpavarusteluun.
Tietä avataan sotateollisuuskompleksille
Eurooppalaisten rauhanjärjestöjen mielestä suunnitelmat hämärtävät puolustuspoliittisia mandaattirajoja ja kiveävät tietä sotateollisen kompleksin liialliselle vaikutusvallalle.
Eurooppalaiset rauhanryhmät ja niiden verkosto European Network Against Armstrade (ENAAT) varoittavat, että komissio trivialisoi esityksessään aseiden tuotantoa ja haluaa laajentaa toimintakenttäänsä puolustuksen puolelle.
– Nämä ehdotukset eivät lisää rauhaa ja turvallisuutta, vaan lisäävät aseteollisuuden voittoja ja kiihdyttävät maailmanlaajuista varustelukilpailua, varoittaa Wendela de Vries Stop Wapenhandel -järjestöstä.
Ann Feltman CAAT-järjestöstä Iso-Britanniasta pitää huolestuttavana, että vuosien 2019 – 2020 kohdentamattomia varoja ohjataan aseteollisuudelle mieluummin kuin parannetaan olemassa olevia ohjelmia.
EU:n ihmisoikeusohjelma sekä tuki paikallisille konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälittämiseen keskittyneille organisaatioille kärsivät rahoituksen puutteesta. Ne saavat EU:lta vuosittain vain kuusi miljoonaa euroa.
Varustelumenot talouskurin ulkopuolelle
Komissio esittää, että valtioiden vapaaehtoisia lisäpanostuksia EU-rahoitukseen ei sisällytettäisi vakaus- ja kasvusopimukseen. Niitä ei otettaisi huomioon kolmen prosentin alijäämärajaan, jota EU-maiden pitää noudattaa.
– On erityisen järkyttävää, että samalla kun Euroopan kansalaiset joutuvat maksamaan kovan hinnan talouskurista arjessaan, niin julkinen rahoitus aseisiin katsottaisiin erityiskohtelun alaiseksi kun taas koulutus, terveys, sosiaalipuolen menot ja ympäristö nähdään taakkana, lisää Francesco Vignarca Rete per il Disarmo -järjestöstä.
uutiskirje 
