Sote-uudistuksessa ei palattu torstaina lähtöruutuun, mutta siirryttiin kuitenkin monta askelta taaksepäin, kun perustuslakivaliokunta tylytti olan takaa hallituksen esitystä valinnanvapauslaiksi. Yhtiöittämispakon tiedettiin jo aiemmin kaatuvan, mutta valiokunta piti lisäksi uudistuksen aikataulua epärealistisena.
Ja miten suhtautui hallitus perustuslakivaliokunnan yksimieliseen evästykseen? Jo kesken sen tiedotustilaisuuden hallitus ilmoitti, että uudistus tulee voimaan 1.1.2019 niin kuin on ollut tarkoitus ja niin kuin perustuslakivaliokunnan kannalla voisi pyyhkiä – sanonko mitä…
Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) puhui huolellisesta valmistelusta. Se tarkoittaa lain uutta valmistelua hallituksessa ja uutta lausuntokierrosta, joka kestäisi pitkälle syksyyn.
”Aikataulusta pidetään kiinni”
Hallituspuolueiden johto kokoontuu perjantaina iltapäivällä käsittelemään uutta tilannetta. Torstaina kyselytunnilla peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sanoi, että aikataulusta pidetään kiinni.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kysyi Rehulalta, onko hallituksen tiedotteessa ehkä virhe.
– Jäin nyt kyllä ihmettelemään ministeri Rehulan vastausta tähän liittyen, kun perustuslakivaliokunta hyvin selvästi on sanonut ja varoittanut siitä, että tämä liian kireä aikataulu saattaa kriisiyttää koko suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon, ja on linjannut, että jos valinnanvapausjärjestelmä otetaan käyttöön, se pitää ottaa porrastetusti. Ja samana päivänä hallitus lähettää tiedotteen, jossa linjataan, että alkuperäisestä aikataulusta pidetään kiinni ja tämä uudistus tehdään kerralla.
Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) oli itsevarma, että koko paketti — maakuntauudistus, sote-uudistus, siihen liittyvä järjestämislaki ja valinnanvapauslainsäädäntö — tulevat voimaan 1.1.2019.
– Tämä on hallituksen tavoite, ja siitä pidetään kiinni.
Itse aiheutettu ongelma
Mitään aikatauluongelmaa ei olisi, jos hallitus olisi kuunnellut asiantuntijoita eikä olisi vienyt ideologisessa kiihkossaan eteenpäin hanketta, jota Ylen haastattelemat asiantuntijat kuvaavat historian suurimmaksi yksityistämishankkeeksi.
Kaikki ongelmat olivat nimittäin tiedossa jo kuukausia sitten – vähintään. Ne tulivat esiin viimeistään lakipaketin lausuntokierroksella ja todennäköisesti paljon aiemminkin.
– Kritiikki, jota perustuslakivaliokunta hallitukselle esittää ei tule yllätyksenä. Arvostelua toistettiin kaikissa keskusteluissa – myös niissä joihin itsekin osallistuin, mutta ei silllä ei ollut vaikutusta, sanoo oikeustieteen professori Kaarlo Tuori Ylen haastattelussa.
”Ei korjauksia, vaan uusi esitys”
Perustuslakivaliokunnalle annetut asiantuntijalausunnot ovat hallituksen lainvalmistelun laadun kannalta kylmäävää luettavaa.
”Ottaen huomioon, että ehdotetussa sääntelyssä on kysymys erittäin merkittävästä ja laaja-alaisesta aluehallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuudistuksesta samoin kuin jo nyt eduskunnalle annettujen esitysten monimutkaisuuden ja moninaisuuden, olen pitänyt annettujen esitysten peruuttamista ja uusien esitysten antamista selvästi parempana vaihtoehtona kuin sitä, että hallitus pyrkisi korjaamaan nyt havaitut ongelmat täydentävällä hallituksen esityksellä. Uuden valmistelun aikana valtioneuvoston olisi mahdollista myös laatia kunnollinen kokonaisarvio muutosten vaikutuksista, mitä se ei ole nähdäkseni tähän mennessä tuottanut”, kirjoitti esimerkiksi professori Juha Lavapuro.
Kokoomuksen uustaistolaiset
Yleensä vasemmistoa syytetään asioiden ideologisesta vastustamisesta, mutta kyllä se on nykyään oikeisto, joka ajaa silmät kiiluen ideologisia tavoitteitaan tosiasioista piittaamatta.
Miten näin on päässyt käymään?
Kokoomus on ollut hallituksessa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1987, siis 30 vuotta. Tämän takia se on saanut yhteiskunnan avainpaikoille suuren joukon jäseniään, joista liian moni on pätevöitynyt kiihkomielisessä kokoomuksen nuorisoliitossa kapasiteetilleen liian suuriin tehtäviin.
Taistolaisvertaukset ovat tänä päivänä väsähtäneitä, mutta jos niitä halutaan käyttää, niin tämän päivän ideologian sumentamat taistolaiset löytyvät nimenomaan kokoomuksesta.
Vai mitä muuta voi sanoa kokoomuksessa eri tehtävissä työmarkkinapomoksi pätevöityneen EK:n johtajan Ilkka Oksalan purkauksesta perustuslakivaliokunnan lausunnosta:
”Arvioidessaan lakiesitysten perustuslainmukaisuutta joutuvat perustuslakivaliokunnan jäsenet valitettavasti luottamaan ns. ´perustuslakiasiantuntijoihin`. Heidän valtansa onkin kasvanut parlamentarismin ja demokratian kustannuksella”, Oksala bloggasi ja jatkoi asiattomilla DDR-viittauksilla.
Lobbarit myyvät mieluista vaikuttamista
EK:lle tietysti sopisi, että Suomen lait laadittaisiin sen ostamien viestintätoimistojen lobbauksen perusteella eikä maan parhaita oikeusoppineita tarvitsisi kuunnella.
Mutta ehkä se sopisi myös kokoomukselle ja Juha Sipilän (kesk.) aikana markkinahenkiseksi muuttuneelle keskustallekin. Ja ehkä niin jo tehdäänkin – huonoin tuloksin. Ylen haastattelussa Tuori puhuu poliittisen kulttuurin muutoksesta, kun lobbarit ovat ilmestyneet vallan käytäville.
– Meille on rantautunut joustava siirtyminen julkiselta puolelta yksityiselle puolelle. Viestintätoimistoihin on siirtynyt vaikkapa ministerien poliittisia sihteereitä. Muualla maailmassa tätä käsitellään potentiaalisena poliittisena korruptiona, Tuori sanoo.
1970-luvulla Suomessa toimi Perustuslaillinen oikeistopuolue. Tämän päivän oikeistolle perustuslaki on kiusallinen hidaste, koska se estää milloin peruspalveluiden yhtiöittämisen, milloin maahanmuuttajien asettamisen toisen luokan asemaan.
uutiskirje 
