Valtiovarainministeriön ylin virkamies valtiosihteeri, kansliapäällikkönä toimiva Martti Hetemäki kirjoittaa, että perustulo alentaisi työllisyysastetta verrattuna järjestelmään, joka velvoittaa ja kannustaa työnhakuun. Se olisi hänestä vaaraksi julkiselle taloudelle.
Hän nostaa esiin perinteiset perustulon vastustajien argumentit: perustulo laiskistaa ja passivoi, kansalaisille jaettaisiin vastikkeetonta rahaa, lisäisi köyhyyttä ja olisi karhunpalvelus nuorille, ”kun vapaa-ajan imu on muutenkin vahva”. Perustulo pitkittäisi työttömyyttä, koska tarjottua työtä ei tarvitsisi ottaa vastaan.
”Perustulon eri malleja yhdistää se, että tulon saajan ei enää tarvitsisi olla työmarkkinoiden käytettävissä. Hänen ei tarvitsisi mennä töihin, vaikka töitä olisi tarjolla”, hän kirjoittaa blogissaan.
Sipilän hallituksen sopimassa kaksivuotisessa perustulokokeilussa veroton perustulo on 560 euroa kuussa.
Hetemäki laskee, että perustulo ja vuokranmaksu merkitsisivät yksin asuvalle karkeasti 1 000 – 1 200 euron tosiasiallisia verottomia kuukausituloja ilman velvoitteita. Pohjana ovat asumistuen ja toimeentulotuen nykyiset tasot.
Sipilän hallituksen sopimassa kaksivuotisessa perustulokokeilussa veroton perustulo on 560 euroa kuussa. Kokeilu on kohdennettu työttömille, joten kokeilusta ei saada koko väestöä koskevaa tietoa.
Hetemäki puolustaa parjattua aktiivimallia
Hetemäen arvion mukaan samansuuruinen perustulo merkitsisi yksille nykyistä parempia ja toisille huonompia tuloja. Parin yleisen etuuden yhdistäminen perustuloksi ei yksinkertaistaisi järjestelmää ratkaisevasti.
”Mitä enemmän syyperusteisuus samalla vähenisi, sitä enemmän syntyisi väliinputoamisia, jos etuusmenot eivät kokonaisuutena saisi kasvaa nykyisestä”, hän kirjoittaa.
Hetemäki puolustaa ensi vuoden alusta voimaan tulevaa työttömyysturvan aktiivimallia, jota muun muassa ammattiliitot ovat arvostelleet. Aktiivimalli tiputtaa työttömyysturvan kolmen ensimmäisen kuukauden keskimääräistä etuutta, jos työtön ei ole töissä 18 tuntia tai viittä päivää työllistymistä edistävissä palveluissa kolmen kuukauden aikana.
Ammattiliitoissa on arvioitu, ettei aktiivimalli kannusta työnhakuun eikä pura byrokratiaa. Se kohtelee työttömiä työnhakijoita epätasa-arvoisesti, koska mahdollisuus aktiivisuuden ehtojen täyttämiseen on kiinni muun muassa siitä missä työtön asuu, millä alalla hän työskentelee tai millainen on hänen työkykynsä.
uutiskirje 
