Eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Silvia Modig (vas) on huolissaan Euroopan parlamentin äänestystuloksesta metsien ilmastovaikutuksia koskevassa LULUCF-sääntelyssä.
Äänestyksessä voitti Nils Torvaldsin (rkp) sorvaama kompromissiesitys, jossa metsien vuosittaisia hakkuumääriä ei huomioida lyhyen aikavälin hiililaskelmissa, vaan metsien hiilinielun kasvattamisessa tähdätään vuosikymmenien päähän.
Äänestyksessä hävisi ympäristövaliokunnan esitys, jonka mukaan jäsenmaiden olisi pitänyt kasvattaa hiilidioksidin imeytymistä niin, että vuoteen 2030 mennessä tämä hiilidioksidin poistuma ylittää määrältään päästöt. Esitys vastaa Pariisin ilmastosopimuksen ja EU:n pitkän aikavälin tavoitteita.
– Metsien hiilinielujen kohdalla olennaista on aikajänne. Jos nyt lisäämme hakkuita massiivisesti Sipilän hallituksen kaavailemalla tavalla, vapautuu hiiltä ilmakehään vuosikymmeniksi. Jos aikaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen olisi 50 vuotta, voisi yhtälö toimia, mutta meidän on toimittava seuraavien 14 vuoden aikana. Meillä ei yksinkertaisesti ole aikaa odottaa, Modig sanoo.
Merkittävät ilmastovaikutukset edessä
Hän muistuttaa, että parlamentin äänestystulos ei koske tietenkään vain Suomen metsätaloutta, vaan kaikki EU-maat voisivat kaataa metsää yhtä intensiivisesti.
– Ilmastovaikutukset voivat siis olla hyvin merkittäviä.
Modigin mukaan Suomen julkisessa keskustelussa ei ole tullut selväksi, miten LULUCF-sääntely todellisuudessa vaikuttaa.
– EU ei rajoita Suomen metsätaloutta tai estä metsänomistajia myymästä metsää. Nyt ollaan tekemässä yhteismitallista tapaa arvioida eri sektoreiden ilmastovaikutuksia, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Suomen työllisyyden ja talouden kannalta olennaista on käyttää Suomen puuraaka-ainetta pitkäaikaisiin korkean arvonlisän tuotteisiin.
Seuraavana odotetaan jäsenmaiden kantaa
Modig toivoo, että EU:n kolmikantaneuvotteluissa löytyisi tasapuolinen ja oikeudenmukainen tapa arvioida metsien todellisia ilmastovaikutuksia, niin että ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä ajoissa.
EU-parlamentin keskiviikkoinen äänestystulos on siis vasta välivaihe LULUCF-asetuksen käsittelyssä. Seuraavaksi jäsenmaiden muodostama ministerineuvosto päättää yhteisestä linjastaan puheenjohtajamaa Viron johdolla todennäköisesti lokakuussa.
EU:n lopullinen kanta ratkeaa, kun parlamentti, neuvosto ja komissio yhteensovittavat näkemyksiään ns. trilogi-neuvotteluissa.
lehti 