Liittojen mukaan oikeudenmukainen lähestymistapa on määritellä metsäteollisuuden hakkuille yhtenäinen perusta ja linja niin, että kestävän kehityksen raamin sisällä toteutuvasta taloudellista toiminnasta ei koidu jäsenmaille tai yrityksille sanktioita. Europarlamentin päätös on tässä suhteessa liittojen mielestä askel oikeaan suuntaan.
Seuraavassa vaiheessa tarvitaan vastaava päätös neuvostolta. Sen muotoilemista on liittojen mukaan syytä lähestyä ennen muuta metsien tulevan kasvun, ei aikaisempiin hakkuisiin perustuvan laskentamallin perusteella, mihin europarlamentin päätös vielä nojaa. Maan hallituksella on neuvoston päätöksenteossa vastuullinen ja merkittävä rooli.
Hiilinielun määrittelyllä yhteys työllisyyteen
Liitot muistuttavat, että metsien hiilinielun määrittelyllä on yhteys metsäteollisuuden yritysten investointihalukkuuteen ja sen myötä tulevaan työllisyyskehitykseen. Olisi valitettavaa, jos Suomessa vireillä olevat metsäteollisuuden investointisuunnitelmat jäisivät LULUCF-päätöksen myötä toteutumatta tai ne siirtyisivät EU-alueen ulkopuolelle. Riski on olemassa, mikäli yritykset kohtaavat kestävän kehityksen raamin sisällä toimiessaan päästöoikeuskaupan vaatimukset. Se olisi samalla riskitekijä myös työllisyysasteen nousun ja kansantalouden vahvistumisen kannalta.
Toinen tärkeä tekijä liittojen mukaan on EU:n jäsenmaissa toimivien yritysten tasavertaisen kilpailuasetelman turvaaminen. Menneisyyteen eli aikaisempiin hakkuisiin lukitun mallin riskinä on kilpailuasetelman vinoutuminen. Tämänkin välttämiseksi metsien hiilinielun määrittely on järkevintä toteuttaa metsien tulevan kasvun perusteella.
Puuston määrä ja metsien hiilinielu on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Suomessa kasvanut. Liitot luottavat siihen, että vastaava kehitys saadaan jatkumaan hyvän metsänhoidon ja hakkuiden yhteensovittamisella niin, että metsäteollisuuden nykyisten investointisuunnitelmien mukaiset hakkuut voivat toteutua kestävän kehityksen raamin sisällä.
– Vastuu hyvästä metsänhoidosta on metsänomistajilla, metsäteollisuudella ja jäsenmaissa harjoitettavalla metsänhoitoa ohjaavalla poliittisella päätöksenteolla, jolla on mahdollista ohjata ja kannustaa kehitystä myönteiseen suuntaan. Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan metsien sertifiointijärjestelmien avulla, liitot toteavat.
lehti 