– Mihin me tarvitsemme tiedustelulakeja, jos meillä ei ole tarpeeksi ihmisiä, jotka toimisivat tiedon pohjalta laajassa viranomaisyhteistyössä estääkseen terrori-iskuja, kysyy europarlamentaarikko, vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen.
Hän kertoo paljon pohtineensa terrori-iskujen estämistä ja kansalaisten turvallisuutta. Euroopan parlamentissa hän seurannut läheltä turvapaikanhakijoihin ja terrorismin torjuntaan liittyvää keskustelua.
Kyllönen ei kannata tiedustelulakien säätämistä esitetyssä laajuudessa.
Kyllönen kertoo paljon pohtineensa terrori-iskujen estämistä ja kansalaisten turvallisuutta.
– Ei ole tarvetta säätää esitetyssä laajuudessa eikä missään nimessä nopeutetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Hallitus valmistelee esityksiä tiedustelun laajentamiseksi sekä sotilas- että siviilitiedustelussa.
Presidentti mukaan puolustuspoliittiseen keskusteluun
Kyllösen mukaan presidentillä on valtaa tarpeeksi. Hän on kuitenkin valmis vahvistamaan presidentin roolia Euroopan unionissa parhaillaan käytävässä puolustuspoliittisessa keskustelussa.
– EU-näkökulmasta puolustusunionista käytävässä keskustelussa presidenttiä ei voi jättää ulkopuolelle, jos katsotaan valtasuhdetta ja suhdetta EU-päätöksentekoon ja -politiikkaan.
– Miten perustellaan presidentin ulkopuolelle jättämistä ulkopuolelle, jos EU-politiikan sisältö muuttuu siltä osin, että tehdään yhteistä puolustuspolitiikkaa ja yhteisiä hankintoja, Kyllönen jatkaa.
Kansan Uutiset julkaisee europarlamentaarikko, vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Merja Kyllösen haastattelun tällä viikolla ilmestyvässä lehdessä.
lehti 