Sitten liittotasavallan perustamisen vuonna 1949 ei Saksan liittopäivillä ole ollut puoluetta yhteisen ryhmän muodostavien kristillisdemokraattien (CDU) ja baijerilaisen kristillissosiaalisen unionin (CSU) oikealla puolella.
AfD (Vaihtoehto Saksalle -puolue) keräsi liki 13 prosentin kannatuksensa koko Saksan alueelta. Vaalipiirejä on kaikkiaan 299, ja vain yhdessä niistä AfD jäi alle viiden prosentin äänikynnyksen.
Painopiste oli viidessä itäisessä osavaltiossa ja Itä-Berliinissä – huippuna Sachsen, jossa AfD nousi 27 prosentilla suurimmaksi, hitusen CDU:n edelle. Idästä ääniä kertyi puolueelle kaikkiaan 1,7 ja lännestä 4,2 miljoonaa.
Linken kannattaja-kunnan koostumus muuttui.
Unionipuolueet CDU ja CSU menettivät äärioikeistolle yli miljoona ääntä. CSU:lla on ollut ikiaikainen yksinkertainen enemmistö Baijerissa, mutta liittopäivävaalien lukema, runsaat 38 prosenttia, ei riittäisi enää lähellekään. Unionipuolueiden tulos, 32,9 prosenttia, on huonoin sitten vuoden 1949.
Sosiaalidemokraattien menetys AfD:lle jakautui yli maan ja oli reilut puoli miljoonaa ääntä. Vasemmistopuolue Linke on idässä ollut sosiaalisen protestin kanava, mutta nyt protestiäänestäjiä siirtyi parisataa tuhatta AfD:n taakse.
CDU-CSU:ssa
suuntakiista
Sachsen on Saksojen yhdistymisestä saakka ollut puolueen oikeaa laitaa edustavien kristillisdemokraattien johtama. CDU vähätteli osavaltiossa vahvojen uusnatsien väkivaltaa siihen saakka, kunnes se kohdistui siihen itseensä. Maaperä pakolaisten vastaiselle liikehdinnälle ja AfD:n nousulle oli olemassa.
Nyt osavaltion pääministeri Stanislaw Tillich (CDU) puhuu pakolaisista äärioikeistoa myötäilevin äänenpainoin ja vaati puolueen kurssin kääntämistä oikealle.
Samoja äänenpainoja edustaa Baijeria hallitsevan CSU:n johtaja Horst Seehofer, joka on pitkään arvostellut liittohallituksen pakolaispolitiikkaa. CSU:n linja on selvästi oikeistolaisempi kuin Angela Merkelin johtaman CDU:n. Sillä ei kuitenkaan torjuttu AfD:tä, joka sai Baijerissa yli 12 prosenttia äänistä, enemmän kuin missään muussa läntisessä osavaltiossa.
Merkelin johtamaa politiikkaa arvostelevien taktiikkana olisi kääntää kurssia oikealle ja näin tavoitella AfD:tä äänestäneitä.
Varsinkin CDU:ssa ja myös CSU:ssa kurssin muutosta vastustetaan. ”CSU AfD:n mietona versiona” ei käy, sanoi CSU:n varapuheenjohtaja Manfred Weber. ”Emme ole mitään oikeistodemokraatteja, vaan kristillisdemokraatteja, ja pysymme sellaisina”, kirjoitti CDU:n liittopäiväedustaja Uwe Schummer.
Johtavien kristillisdemokraattien puheiden perusteella CDU ei näytä olevan valmis politiikkansa juuriin käyvään arviointiin. Linja jatkunee kutakuinkin entisellään, kun hallitusneuvottelut FDP:n ja vihreiden kanssa alkavat Niedersachsenin osavaltiovaalien jälkeen.
Protesti sosiaalinen,
ei äärioikeistolainen
SPD menetti huomattavan määrän ääniä AfD:n lisäksi myös Die Linkelle.
Luottamusta demareihin jäytää edelleen Gerhard Schröderin hallituksen (2002–2005) Agenda 2010, jolla heikennettiin työoloja ja sosiaaliturvaa. Tuloksena syntyi pysyvä työssäkäyvä köyhälistö.
Puolueen vasemmisto vaatii irtiottoa agendapolitiikasta ja puolueen uudistumista tuorein kasvoin. Toistaiseksi siitä ei ole merkkejä.
Linke voitti uutta kannatusta läntisissä osavaltioissa, joissa kaikissa se sai vähintään kuuden prosentin äänisaaliin. Kannattajakunnan koostumus muuttui, kun puolue menetti idässä eritoten työttömien miesten ääniä ja sai toisaalla tukijoikseen nuorta koulutettua väkeä.
Sekä Linken että SPD:n haasteena on ymmärtää AfD:n kannatuksen tosiasiallinen luonne.
Linken liittopäiväryhmän vetäjä Dietmar Bartsch korosti jo vaali-iltana, ettei AfD:n äänestäjiä voi yleisesti leimata rasisteiksi ja äärioikeistolaisiksi, vaan kyseessä on paljolti sosiaalinen protesti.
Tv-kanava ARD:lle tehdyn selvityksen mukaan liki kaksi kolmannesta AfD:n äänestäjistä kertoi ensisijaisesti esittäneensä protestin ja vajaa kolmannes ilmaisseensa tukensa AfD:n tavoitteille.
Tutkijoiden arvioiden mukaan protesti nousee taloudellisesta ja sosiaalisesta turvattomuudesta, jota kuvaa muun muassa se, että joka viides saksalainen lapsi on köyhä. Tai eriarvoisuuden kokemuksesta, pettymyksestä poliitikkoihin ja viranomaisiin, tunteesta, ettei pysy mukana yhteiskunnan muutoksen vauhdissa, osattomuuden ja arvottomuuden kokemuksesta.
Protestiin ei ole vastattavissa pelkin asia-argumentein, koska kyse on syvimmiltään tunteista.
AfD:n kannatuksen kova ydin on äärioikeistossa, joka on mitä ilmeisimmin ottanut varsin pysyvän sijan Saksan politiikassa liittopäiviä myöten.
lehti 