Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta suhtautuu myönteisesti kellojen kesäaikaan siirtämisestä luopumiseen. Sen mukaan menettelystä aiheutuu selkeästi enemmän haittoja kuin hyötyjä. Valiokunta hyväksyi torstaina mietinnön kansalaisaloitteesta, jossa halutaan luopua kesäajasta.
Valiokunnan myönteisestä näkemyksestä huolimatta eduskunta ei voi päättää asiasta. Kellojen siirtämisestä kesäaikaan on säädetty EU:n kesäaikadirektiivissä kaikkia Euroopan unionin jäsenmaita sitovasti.
”Valiokunnan käsityksen mukaan kyseinen direktiivi ei siten anna mahdollisuutta luopua kesäajasta kansallisella päätöksellä vaan asiaa tulisi viedä eteenpäin EU-tasolla”, valiokunta totesi eikä se puolla kansalaisaloitteen hyväksymistä.
Samalla valiokunta korostaa, että valtioneuvoston tulee ryhtyä vaikuttamaan voimakkaasti ja aktiivisesti EU-tasolla siten, että kellojen kesäaikaan siirtämistä koskevasta kesäaikadirektiivin velvoitteesta luovutaan. Ensisijaisena tavoitteena tulisi olla, että kellojen siirtämisestä luovutaan yhtenäisesti koko Euroopan unionin alueella.
Kesäaikaan siirtymisellä on pyritty edistämään ihmisten valveillaoloa valoisaan aikaan ja saamaan aikaan säästöjä energiakustannuksissa.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin tuotu esille, että ihmisen sisäisen kellon tahdittama vuorokausirytmi ei pysty mukautumaan ongelmattomasti ja ilman viiveitä kellonaikojen siirtämiseen. Vaikutukset ovat osin yksilöllisiä, mutta muutos aiheuttaa monille ainakin lyhytkestoisia uniongelmia, vaikuttaa vireyteen sekä työtehon ja työn laadun heikkenemiseen ja voi johtaa vakaviinkin terveyshaittoihin.
Kellojen siirtäminen myös hankaloittaa erilaisen yritystoiminnan ja muun muassa liikenteen järjestämistä.
Aiemmin tällä viikolla kaikki suomalaiset europarlamentaarikot vaativat kellojen siirron lopettamista EU-alueella. Myös he ehdottavat direktiivin muuttamista ja vaativat, että komissio tarttuu toimeen ja tekee aloitteen direktiivin muuttamiseksi.
Toisin kuin liikenne- ja viestintävaliokunta, suomalaismepit katsovat, että kansalaisaloitteen olisi aika edetä eduskunnassa, ja Suomi voi ajaa asiaa Euroopan unionin neuvostossa.
uutiskirje 
