Pardia vaatii lisää liksaa

Valtion työntekijöitä edustava Palkansaajajärjestö Pardia hakee tällä neuvottelukierroksella vähintään kohtuullista ostovoiman korotusta. Uudelle kaudelle puheenjohtajaksi valittu Niko Simola kiteytti vaatimuksen kahteen sanaan.

– Lisää liksaa, Simola vaati järjestönsä edustajakokouksessa Helsingissä tiistaina ja otti perusteluksi kilpailukykysopimuksen, joka vei julkisen sektorin työntekijöiltä lomarahat.

Simolan mielestä kiky-sopimuksen arvostelu jälkikäteen on turhaa.

– On hyvä palauttaa mieliin, että kulloisetkin sopimukset tehdään olosuhteiden mukaan. Lomarahaleikkaukset olivat perusteltuja silloin ja ovat edelleen.

Suomen malli heijastuu neuvotteluissa

Simola muistaa jo vuosi sitten sanoneensa, että Pardia ei tule työmarkkinaneuvotteluissa sitoutumaan Suomen malliin.

– Vaikka mitään Suomen mallia ei syntynytkään, se heijastuu tälle kierrokselle.

Simola pitää erikoisena, että EK:n jäsenliitot neuvottelevat edelleen Suomen mallin periaatteella, jonka mukaan kukaan ei saa ylittää vientiliittojen palkankorotustasoa.

– Samaan aikaan työnantajien Metsäteollisuus ehdottaa Paperiliitolle nollasopimusta. Eikö niille mikään riitä, Simola ihmettelee.

Hän uskoo, että Suomessa osataan edelleen tehdä vastuullisia sopimuksia, jotka turvaavat kilpailukyvyn ja palkansaajien ostovoiman.

Pardia toivoo, että tällä kierroksella päästäisiin pitkästä aikaa eteenpäin myös tekstikysymyksissä.

– Myös tasa-arvon edistäminen on meille tärkeää. Palkankorotusten sekalinjalla voidaan helposti parantaa naisten suhteellista palkkatasoa, Simola vakuutti kokousedustajille.

Keskusjärjestö koordinoi

Simola sai saman tien tukea vaatimuksilleen toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajalta Antti Palolalta. Palkansaajien ostovoimaa ei saa ainakaan leikata.

– Nyt joku yleisöstä saattaa ihmetellä, että mitä tuo keskusjärjestöäijä tuolla höpöttää, eiväthän keskusjärjestöt enää tee sopimuksia. Emme teekään. Keskusjärjestöjen tehtävä on tukea ja koordinoida sopimista.

Palola muistutti, että liittokierroksella sovitaan vain raamit.

– Niiden sisällä on pystyttävä turvaamaan kaikkien palkansaajien ostovoiman kehitys. Jos joskus on palkankorotusten aika, se on nyt, Palola tähdensi.

Hänen mielestään kiky-sopimus on hyvä esimerkki tilanteesta, jossa asiaa tuntemattomat poliitikot puuttuvat peliin.