Nuorten työnhakijoiden aktivoimiseksi on ehdotettu osallistumistuloa. Nuori työtön saisi työmarkkinatuen sijasta verottomana 550 euroa kuussa, jos hän osallistuisi erilaisiin aktiviteetteihin. Aktiivisuudesta kieltäytyvä nuori saisi matalamman perustason tuen 280 – 490 euroa kuussa.
Osallistumistulolta nuori tippuisi 250 euron opintorahalle tai lainan varaan, jos hän aloittaisi tutkintoon johtavat opinnot.
– Sen, joka uskoo tosissaan rahallisten kannustinten tehoon, on pakko tunnustaa opintorahan leikkausten luoma kiero kannustintilanne. Harvalla nuorella ainoa vaikutin on lyhyen tähtäimen tukien maksimointi, kirjoittaa Allianssin edunvalvonnan koordinaattori Hanna Sauli blogissaan.
Sanktiot osuvat usein moniongelmaisiin nuoriin, joiden tilanne on muutenkin vaikea.
Uutta sosiaaliturvan mallia valmistelee virkamiestyöryhmä
Nuoret aikuisia huonommalle sosiaaliturvalle
Sauli pelkää nuorten jakautuvan kahden kerroksen väkeen, mikäli osallistumistulo toteutetaan esitetyssä muodossa.
– Nuorten sosiaaliturva putoaa alemmas kuin vanhemmilla. Osallistumistulo virallistaisi kehityksen, jossa nuorten sosiaaliturva on erillinen muista ja pitää suuren osan nuorista reilusti köyhyysrajan alapuolella, huomauttaa Sauli.
Nuoret saavat yleensä työmarkkinatukea, toimeentulotukea ja opintotukea. Näiden taso on radikaalisti matalampi kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan tai edes pienimpien eläkkeiden.
Kokeilu on tarkoitus aloittaa jo ensi vuoden alussa. Työtä ohjaavat sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.).
Rankaiseminen syventää ongelmavyyhteä
Saulin mukaan osallistumistulo betonoisi sanktioajattelun nuorten sosiaaliturvaan. Monen mielestä tämä saattaa kuulostaa äkkiseltään reilulta. Miksi työtä karttavia vetelehtijöitä ei potkittaisi liikkeelle?
– Nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten mukaan sanktioiden vuoksi tehdyistä opiskeluratkaisuista seuraa paljon vääriä alavalintoja, heikkoja oppimistuloksia ja opintojen keskeyttämisiä, kirjoittaa Sauli.
Sanktiot osuvat usein moniongelmaisiin nuoriin, joiden tilanne on muutenkin vaikea.
– Jos nuoren tilanteen taustalla on esimerkiksi mielenterveysongelmia, velkaantumista, rankkaa koulukiusaamista tai muita ongelmia, ei sanktio ja siitä seuraava köyhyyden syveneminen useinkaan lisää nuoren aktiivisuutta vaan pahentaa vaikeuksien kierrettä, toteaa Sauli viitaten sosiaalityöntekijöiden kokemuksiin.
Nuori ei välttämättä edes tiedä velvoitteistaan tai esteenä on kielimuuri.
Osallistumistulossa hyviäkin puolia
Sauli huomauttaa, että järjestelmä kaipaa uudistamista, ja raportissa on hyviäkin avauksia. Nykyinen toimeentulotuki on lannistava, koska kaikki pienetkin sivutulot ja varat vähennetään siitä täysimääräisesti.
– Osallistumistuloehdotuksen mukaan näin ei nuorten perustason tuessa olisi. Malli voisi myös parhaassa tapauksessa tuoda uusia resursseja nuorten palvelujen järjestämiseen, Sauli toteaa.
Sauli vinkkaakin virkamiehille: Suuri joukko nuorisoalan ja järjestöjen asiantuntijoita on käytettävissä pohtimaan eteenpäin, miten osallistumistulosta voisi rakentaa kannustavan, oikeudenmukaisen ja syrjäytymistä ehkäisevän mallin.
lehti 