Lausuntokierroksella olevassa valinnanvapausesityksessä asiakasseteleitä on tarkoitus ottaa käyttöön laajasti ja maakuntia velvoittavasti. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys pitää kohtaa lakiesityksessä ongelmallisena. SOSTE antoi lausuntonsa perjantaina.
– Lainsäädännöllä ei pidä rajoittaa maakunnan itsemääräämisoikeutta esimerkiksi erikoissairaanhoidon järjestämisessä. Sairaaloiden päivystysvalmius tai kiireellisen hoidon saatavuus ei saa vaarantua sen perusteella, että julkista toimintaa halutaan avata yksityisille markkinoille, SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas totesi perjantaina.
SOSTEn mielestä hallituksen valinnanvapausesitystä ei tällaisenaan voi hyväksyä, vaan erityisesti asiakassetelipykälät on valmisteltava uudelleen.
Kesällä kaatuneeseen esityksen verrattuna uusi valinnanvapausesitys on osin edellistä esitystä parempi, mutta osin heikompi.
SOSTEn mukaan maakunnille tulisi antaa valtuudet päättää valinnanvapauden edistämisestä alueellaan mahdollisimman joustavasti. Maakunnan päätösvalta on säilytettävä niiden omien erityispiirteidensä huomioimisessa.
Hyvää valinnanvapauden lakiesityksessä on se, että monien asiantuntijoiden kritisoima pakkoyhtiöittäminen on vedetty pois perustuslakivaliokunnan lausunnon takia. Lisäksi valinnanvapauden välineitä on hieman yksinkertaistettu eli esitys on mennyt oikeaan suuntaan.
Huonoa esityksessä on se, että sote-keskukset on typistetty terveyskeskuksiksi ja se, että suomalainen, verovaroin tuotettu terveydenhuolto on haluttu laajasti avata yksityisille markkinoille.
”Päivystysvalmius ei saa vaarantua”
SOSTEn mukaan asiakassetelit voivat vaarantaa erikoissairaanhoidon toimivuuden. Asiakasseteleiden ala ja käyttöönotto on valmisteltava uudelleen. Sosiaalihuollossa asiakasseteliä tulisi käyttää vain sellaisiin palveluihin, joista on jo olemassa varsin vakiintuneet toimintamallit.
Asiakasseteleiden tavoite ihmisten itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden lisäämisestä on SOSTEn mielestä periaatteessa kannatettavaa, mutta käytännössä monet ihmiset eivät selviä valinnoistaan ilman asiantuntevaa ohjausta ja tukea. Liikelaitokselle lakiesityksessä määrätyt lukuisat asiakassetelit tekevät järjestelmästä vaikeasti hahmotettavan ja monimutkaisen.
Sote-integraatio jää ohueksi
Nykyistä parempi sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio oli yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista. Integraation toteutuminen jää ohueksi sote-keskusten typistyessä terveyskeskuksiksi. Keskukset toimivat paljon palveluita tarvitseville ihmisille lähinnä läpikulkupaikkoina maakunnan liikelaitoksen palvelujen pariin.
SOSTEn hallituksen puheenjohtajan Jukka Tahvanaisen on pyrittävä siihen, että kaikissa sote-keskuksissa on riittävä sosiaalialan ammatillinen panos.
– Liikelaitoksen sosiaalityöntekijöiden on oltava kokoaikaisia ja jatkuvasti läsnä sote-keskuksissa. Näin yhteen sovitettava työ on elimellinen osa sote-keskuksen rakennetta ja yhteisiä työkäytäntöjä. Samalla sosiaalityöntekijät pääsevät kehittämään sote-keskuksen sosiaalityön sisältöjä. Tällä hetkellä maakunnan kiertävän ryhmän resurssit ovat vielä auki.
Uudessa valinnanvapausmallissa integraation keinoiksi esitetään yhtenäisiä tietojärjestelmiä, asiakassuunnitelmia ja maakunnan sosiaalityöntekijöiden jalkauttamista sote-keskuksiin. Nämä ovat periaatteessa hyviä keinoja, mutta eivät vielä sinänsä takaa aitoa palveluintegraatiota. Esimerkiksi asiakassuunnitelmien juridinen ja hallinnollinen asema on epäselvä. Asiakassuunnitelmia on vaikea pitää ajan tasalla asiakkaan ja potilaan tilanteen muuttuessa. Asiakassuunnitelmien sitovuus on varmistettava.
lehti 