Vasemmistonuoret vaatii, että Suomen valtio pyytää anteeksi vuoden 1918 tapahtumia.
Sisällissodassa kuoli 5 199 punaista ja 3 414 valkoista. Noin 12 000 punavankia kuoli sisällissodan jälkeen nälkään, tauteihin, valkoiseen terroriin sekä teloituksiin keskitysleireillä. Keskitysleireillä oli 1 500 lasta. Heistä yli sata kuoli, joista 20 teloitettiin.
– Anteeksipyyntö olisi kansallisesti eheyttävä teko itsenäisyyden satavuotisjuhlan aikana ja kunnianpalautus uhreille ja heidän jälkeläisilleen. Juhlarahakohu osoitti, kuinka kipeä asia punaisten teloitukset on edelleen suomalaisille. Anteeksipyyntö olisi vuoden merkittävin Suomi 100 -teko, joka osoittaisi, että satavuotias Suomi on niin kypsä kansakunta, että se pystyy käsittelemään menneisyyttään, toteaa Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan.
Poliittinen vaino jatkui vielä pitkään sodan jälkeen: punaisia leimattiin, syrjittiin ja pahoinpideltiin.
Puolustusministerin avustaja huolestuttaa
Punaisten joukkohautoja on yhä olemassa, eikä kaikista vainajia ole koskaan siirretty omien kotiseutujensa hautausmaille. Omaisilla ei ole ollut paikkaa, jossa muistaa ja surra sisällissodan uhreja.
Valtiollinen anteeksipyyntö olisi syytä esittää sisällissodan uhreille ja heidän omaisilleen, koska nykyinen valtio on suora jatkumo Suomen valtiosta vuodelta 1918, vaikka sen edustajat ovat moneen kertaan vaihtuneet.
– Vasemmistonuoret pitää huolestuttavana sitä, että puolustusministeri Jussi Niinistö tuntuu antavan hiljaisen hyväksyntänsä avustajansa kommentteihin, joissa ihmisten teloittamista vailla oikeudenkäyntiä pidetään täysin hyväksyttävänä. Anteeksipyyntö olisi myös selkeä viesti siitä, etteivät vankileirien hirmuteot ja summittaiset teloitukset ilman oikeudenkäyntiä enää ole perusteltavissa, hyväksyttäviä tai vastaa nykyistä oikeusvaltiokäsitystä, Zidan sanoo.
lehti 