Hallituksen suuntana on työttömyysturvan kehittämisen sijaan kiristykset ja työttömiin kohdistuvien karenssien lisääminen, summaa SAK:n työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen vaalikautta SAK:n blogissa.
Tämän vuoden alussa työttömyysturvaetuuksia leikattiin 200 miljoonalla eurolla. Työttömyyspäivärahan kesto lyheni, omavastuupäiviä lisättiin ja korotusosia leikattiin.
Nyt hallitus esittää aktiivimallia, jonka tarkoitus on ”kannustaa” työttömiä töihin erilaisilla uhkilla toimeentulon lisäleikkauksista. Työttömän on osoitettava aktiivisuutensa 65 päivän jaksoissa. Muuten työttömyysturvaa leikataan seuraavina kuukausina 4,65 prosenttia.
”Hallitus lupasi, että työttömyysturvaan ei tehdä lisäleikkauksia kilpailukykysopimuksen solmimisen jälkeen. Nyt näin kuitenkin aiotaan tehdä. SAK:n vahva viesti on, ettei työttömiä pidä syyllistää tilanteesta, jossa työpaikkoja tai palveluita ei ole kaikille tarjolla. Työhön meneminen ei ole puhtaasti oma valinta”, Väänänen kirjoittaa.
Aktiivimallia on arvosteltu myös eduskunnan valiokunnissa. Työ- ja tasa-arvovaliokunta totesi marraskuussa, että osa mallin vaikutuksista voi olla hallituksen tavoitteiden vastaisia. Se saattaa lisätä viimesijaisen toimeentuloturvan saajien määrää, sillä työttömyysturvan taso voi alentua pysyvästi, jos peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saava työtön ei pysty osoittamaan aktiivisuuttaan.
”Kaikkein heikoimmassa asemassa olevilla voi olla houkuttelevaa siirtyä etuuksien hallittavuuden takia karenssin kautta työvoiman ulkopuolelle ja yksinomaan toimeentulotuen asiakkaaksi”, valiokunta varoitti.
Myös perustuslakivaliokunta pitää aktiivimallia ongelmallisena. Työttömien yhdenvertaisuus ei toteudu ja malli kohtelee erityisesti heikoimmin työllistyviä epäoikeudenmukaisesti. Koko paketti lisää byrokratiaa.
Perustuslakivaliokunnan mukaan esitystä on muutettava niin, että jokaisella työnhakijalla on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään palveluun tai vaihtoehtoisesti tilaisuus osoittaa pyrkineensä aktiivisesti työllistymään tai hakeutumaan palveluun.
SAK:n mukaan mallin korjailu ei auta, vaan koko aktiivimallista on luovuttava. Hallitus näyttää kuitenkin edelleen pitävän esityksestä tiukasti kiinni. Nähtäväksi jää, mitä lopulta tapahtuu, Väänänen pohtii.
Toinenkin malli toisi karensseja
Väänäsen mukaan työttömien oman aktiivisuuden lisääminen on nyt päivän sana. Aktiivimallin lisäksi valmisteilla on ollut omaehtoisen työnhaun malli, joka lisää työttömyysturvan karensseja.
”Jos työtön ei kolmen kuukauden aikana hae riittävään määrään työpaikkoja tai osallistu palveluihin, napsahtaisi 60 päivän karenssi”, Pirjo Väänänen kirjoittaa.
”Kaksi kuukautta ilman toimeentuloa on kova rangaistus. Kiristysten kokonaisuuden kruunaa lisäesitys oman aktiivisuuden säännöllisestä ilmoitusvelvollisuudesta sähköisten järjestelmien kautta. Muutoin uhkana on työnhaun katkeaminen. Toisin sanoen työttömyyspäivärahan maksaminen loppuu, kunnes työtön aloittaa työnhaun uudelleen.”
Viimeisiä päätöksiä lisäkiristyksistä ei onneksi vielä ole lyöty lukkoon, Väänänen toteaa ja jatkaa, että hallituksen uudistusten toteutuminen johtaisi siihen, että työttömälle voi paukkua rangaistuksia monessa muodossa.
”Mitä työttömänä saa tai pitää tehdä, hämärtyy entisestään. Asiantuntijoidenkin on jo vaikea pysyä mukana.”
uutiskirje 