Maailman 500 rikkainta ihmistä on vuodessa kartuttanut vaurauttaan 1 000 miljardilla dollarilla, Bloombergin miljardööri-indeksi kertoo. Rahaa ei ole painettu erikseen rikkaita varten, joten se on pois toisilta.
Forbes-lehden mukaan miljardöörejä on maailmassa yli 2 000 ja kasvu jatkuu. Kiina ohitti ensi kerran Yhdysvallat luvuin 594–535.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on päättänyt keventää rikkaiden verotusta, vaikka maan budjettivaje vastaa jo yli sataa prosenttia bruttokansantuotteesta. Ei auttanut, että 400 Yhdysvaltain rikkainta yritti kieltäytyä verohelpotuksista.
Siirrämme ongelmat seuraavalle sukupolvelle.
Paratiisien kätköt
Veroparatiiseihin on piilotettu 21–30 tuhatta miljardia dollaria. Määrä on kasvanut huimasti vuoden 2005 jälkeen, mikä on syventänyt kuilua superrikkaiden ja muun maailman välissä.
Vuoden 2017 tiedon mukaan 8 miestä omisti yhtä paljon kuin ihmiskunnan köyhin puolikas eli 3,6 miljardia ihmistä yhteensä.
Paine salaisten tilien avaamiseksi kohdistuu pääasiassa kehitysmaissa sijaitseviin veroparatiiseihin, kuten Bahamaan, Hongkongiin ja Panamaan.
Samaan aikaan Euroopan unionin valtiovarainministerit eivät ole kyenneet tekemään päätöksiä oman alueensa veroparatiiseista, joita toimii Luxemburgissa, Britanniassa, Irlannissa, Hollannissa, Maltassa ja Kyproksessa.
Yhdysvaltain osavaltioista tunnetuin veroparatiisi on Delaware, jota eivät pääse penkomaan sen enempää FBI kuin CIA:kaan. Tax Justice Networkin tutkimusten mukaan perinteiset veroparatiisit, kuten Caymansaaret, Jersey ja Bahama, ovat vähemmän sallivia kuin Yhdysvaltain Nevada, Delaware, Montana, Etelä-Dakota, Wyoming ja New York.
Ongelmat siirretään
Länsimaat vaativat läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta vain muilta mailta, vaikka ne itse voisivat kasvattaa verotulojaan merkittävästi sulkemalla paratiisit. Reed Collegen tutkija Kim Clausing on laskenut, että vuonna 2012 välttely vähensi Yhdysvaltain verotuloja yli 100 miljardia dollaria.
Sallimalla verotulojen kutistua ja velan kasvaa siirrämme ongelman seuraavalle sukupolvelle, kuten teemme myös ilmastonmuutoksen kanssa. Nyt tärkeintä tuntuu olevan rikkaiden suojeleminen.
Vuonna 1952 yritysten tuloverot kattoivat 32 prosenttia Yhdysvaltain menoista, mutta vuonna 2015 enää 10,6 prosenttia. Veroparatiiseihin talletetut yritysten voitot ovat puolestaan kymmenkertaistuneet vuodesta 1980. Trumpin verohelpotukset vahvistavat tätä linjaa.
Valtiota tarvitaan
Kaikesta edellä kuvatusta seuraa eriarvoisuuden ennennäkemätön kasvu. Oxfam ennustaa, että Britannian yhteiskunta on vuonna 2020 epätasa-arvoisempi kuin kuningatar Viktorian aikaan 1800-luvulla.
Globalisaatio palkitsee kapitalisteja tavallisten ihmisten sijasta, ja se vaikuttaa politiikkaan. Häviäjiä on koko ajan enemmän, ja automaatio tuottaa heitä lisää.
Kasvava kauna on lisännyt äärioikeiston kannatusta, käynnistänyt Brexitin ja nostanut Donald Trumpin valtaan. Kauan sitten vasemmisto vaati yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, nyt lippua tuntuu kantavan laitaoikeisto.
Globalisaatio on menettänyt hohtonsa mutta ei voimaansa. Keskustelu deglobalisaatiosta tuottaa nationalismia, muukalaisvihaa ja vastakkainasettelua, vaikka pitäisi miettiä, miten ilmiö saataisiin palvelemaan ihmistä.
Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto saarnasivat 20 vuotta uskoa markkinoiden kaikkivoipaisuuteen. Nyt ne myöntävät, että valtiota tarvitaan markkinoiden sääntelyyn ja tasa-arvon toteuttamiseen. On näet käynyt ilmi, että eriarvoisuus heikentää demokratian ohella talouskasvua. Paha henki on kuitenkin päästetty pullosta, eivätkä nykyiset vallanpitäjät edes yritä saada sitä takaisin.
*Roberto Savio on IPS-uutistoimiston perustaja ja kunniapuheenjohtaja.
uutiskirje 
