Sosiaali- ja terveysministeriön tammikuussa 2016 asettama 13-jäseninen asiantuntijaryhmä esittää kipakkaa kritiikkiä valinnanvapauslaista. Heidän lausuntonsa on julkaistu Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä.
Sote-professoreiden mielestä terveyserojen ja sosiaalisten hyvinvointierojen kaventamiselle on selvä tarve. 1990-luvun perintöä oleva köyhyysongelma erottaa Suomen muista Pohjoismaista. Vaikka hyvinvointi on yleisesti lisääntynyt, on toimeentulotuesta ja myös leipäjonoista tullut yhä useammille kotitalouksille pysyvä tulonlähde. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta. Lisäksi koulutus- ja tuloryhmien sosioekonomiset erot elinajanodotteessa kasvoivat merkittävästi vuosina 1988–2007.
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja ja parantaa palvelujen saatavuutta. Sote-professoreiden mielestä valinnanvapauslain riskinä kuitenkin on, etteivät resurssit kohdennu palveluita eniten tarvitseville ja erot sosiaaliryhmien välillä jopa lisääntyvät.
Valinnanvapaus voi parantaa niiden sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien henkilöiden asemaa, joiden toimintakyky on riittävä järjestelmän tuomien mahdollisuuksien hahmottamiseksi.
Palveluketjut uhkaavat katketa
Ryhmän mukaan valinnanvapaus ei toteudu sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Valinnanvapauslaki loisi asiakkaan kannalta monimutkaisen palveluiden järjestelmän, jossa palveluketjut ainakin useampia palveluita tarvitsevilla katkeavat.
Sote-professorit pitävät todennäköisenä, että valinnanvapauslaki parantaa perustason terveyspalvelujen saatavuutta. Alueellisesti vaikutukset voivat kuitenkin olla erilaisia ja jossain jopa palvelujen saatavuutta huonontavia.
Valinnanvapaus myös lisää resurssien tarvetta niin, että palvelujen saatavuus valinnanvapauden ulkopuolisissa asioissa kuten päivystyksessä ja vaativassa sairaanhoidossa heikkenee. Yhteiskunnan resursseista aiempaa suurempi osa kohdennetaan kiireettömään hoitoon.
Yleisiä ratkaisuja erityisiin ongelmiin
Asiakasseteleistä ryhmä toteaa, että sosiaalihuollon suoritetyyppisissä palveluissa niitä on käytetty monin paikoin hyvin tuloksin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakassetelille kaavaillut uudet käyttökohteet saattavat parantaa niiden asiakkaiden asemaa, jotka ovat riittävän vahvoja ja toimintakykyisiä valitsemaan eri palveluntuottajien välillä. Asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteensovitettuja palveluja toteutuu ryhmän mukaan kuitenkin ehdotetussa mallissa pääosin huonosti. Eri palveluntuottajien omat intressit ajavat helposti potilaan ja asiakkaan kokonaisedun ohi.
Yhteenvetona professorit pitävät lakiehdotuksen ongelmana sitä, että se yrittää tarjota yleisiä ratkaisuja erityisiin ongelmiin.
”Joidenkin väestöryhmien alikysyntää yritetään hoitaa palvelutarjontaa lisäämällä. Joidenkin väestöryhmien alikäyttöä yritetään hoitaa resursoimalla kaikkea. Sote –integraatiota tarvitsevien tarpeisiin yritetään vastata integroimalla koko järjestelmä. Silti integraatio jää lopulta toteuttamatta.”
Perjantaina lainsäädännön arviointineuvosto arvosteli valinnanvapauslakia. Neuvoston mukaan maaliskuussa eduskunnalle annettavassa esityksessä jää avoimeksi, saavutettaisiinko uudistukselle asetetut tärkeimmät tavoitteet.
uutiskirje 
