Viimeinen sana
Hallitus sai arviointineuvostolta pyyhkeitä uudelleen valmistellusta valinnanvapauslaista. Hallitus on venkoillut: se ei ole arvioinut lakiesitysluonnoksessa, miten saavutettaisiin uudistukselle asetetut tärkeimmät tavoitteet. Ne jäävät helmikuun puolivälissä annetussa vaikutusarvioinnissa avoimeksi.
Hallitus luettelee hyötyjä, mutta jättää riskit vähälle huomiolle. Arviointineuvosto edellyttää ”vähintään suuntaa antavaa arviota valinnanvapausuudistuksen hyödyistä verrattuna uudistuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja riskeihin”.
Hallitus tavoittelee kolmen miljardin kustannusten leikkausta sote-menojen kasvuun ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Arvio pitäisi tehdä vähintään ”likimääräisellä tasolla”.
Eipä ole paljon vaadittu. Kyse on ihmisten terveydestä, terveyserojen kaventamisesta ja palvelujen yhdenvertaisuudesta.
Arviointineuvosto perää valinnanvapauskokeilujen ottamista huomioon. Esitysluonnoksessa tulisi selostaa enemmän sitä, miten pilottihankkeista saatuja tietoja aiotaan hyödyntää uudistuksen toimeenpanossa.
Herää epäilys, että hallitus ei aio ottaa vakavasti kokeilujen tuloksia. Pari viikkoa sitten kiuruvetinen kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Rauno Pikkarainen (vas.) purki sydäntään. Kunta on ollut mukana vuoden 2017 alusta lähtien Ylä-Savon valinnanvapauskokeilussa. Hän pelkää, että kokeilusta on annettu aivan liian ruusuinen kuva.
Valinnanvapauskokeilu on heikentänyt Kiuruveden palveluja, ja muun muassa ilman ajanvarausta viikonloppuisin saatava ensihoito on loppunut. Lähin ensihoito on 40 kilometrin päässä, ja Kiuruveden peräkulmilla asuvalla pisimmillään 80 kilometrin päässä. Varsinainen päivystys on Kuopiossa.
Kokeilu jatkuu vielä tämän vuoden. Pienen kunnan näkökulmasta tilanne on epävarma. Palvelujen tarjonta vähenee. Sote-yritykset eivät välttämättä uusi sopimuksiaan, kun voitot jäävät liian pieniksi.
Tehdäänkö sitten tili, jos valinnanvapaus tulee lakiin, kysyy Pikkarainen. Tai kuoriiko yksityinen sote-yritys kermat korottamalla maksuja?
Arviointineuvosto kysyy hallitukselta myös, voidaanko pilottihankkeista saatujen tietojen perusteella edelleen luottaa siihen, että valinnanvapausuudistuksen vaiheistuksen aikataulu on realistinen. Aikataulut on arvioitu kireiksi.
Ovela hallitus ennakoi jo tulevaa. Esitysluonnoksessa korostetaan useissa kohdissa vaikutusten arvioinnin hankaluutta ja niiden riippuvuutta maakuntien päätöksistä. Jos valinnanvapaus ei toimi, vika onkin maakunnissa eikä huonossa laissa.
Maakuntien liikelaitokset päättävät useista tärkeistä valinnanvapauden yksityiskohdista. Rahat ovat kuitenkin valtion kukkarossa ja maakuntien normiohjaus olisi varsin tiukkaa.
Sääntely ja ohjaus rajoittavat merkittävästi maakuntien käytännön liikkumavaraa. Tämän pitäisi helpottaa valinnanvapauslain vaikutusten arviointia.
Hallitus arvioi myös ympäripyöreästi, miten julkisia palveluja hoitavat sote-alan yritykset vaikuttavat markkinoihin. Esimerkiksi mikä on suoran valinnan palvelujen perustamiseksi tarvittavan minimiväestöpohjan suuruusluokka?
uutiskirje 