Viimeinen sana
Helsingin Sanomat uutisoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tekeillä olevasta pisteytysmallista. Sen tarkoitus on luokitella kansalaiset sen mukaan, millainen rasite he ovat terveydenhoitojärjestelmälle.
Pisteytykseen vaikuttavia asioita ovat mm. ikä, sukupuoli, perussairaudet, työssäkäynti ja asuinpaikka.
Sipilä hallituksineen näyttää olevan valmis myymään kaiken, Pihtiputaan mummojen terveystietoja myöten.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Aino-Kaisa Pekonen kertoo lukeneensa pisteytysjärjestelmästä lehdestä. Myös tietosuojavaltuutettua oli unohdettu informoida.
Uuteen Suomeen haastateltu tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ihmetteli, minkä lain tai lainkohdan mukaan THL katsoo voivansa toimia julki tulleella tavalla.
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg koetti rauhoitella keskustelua:
”Yksilödataa sisältävästä aineistosta tilastollisin menetelmin estimoidaan tutkimuseettisen periaattein anonymisoidusti kertoimet, jotka kuvaavat tekijöitä jotka vaikuttavat terveyspalveluiden käyttöön.”
Yksilödataa sisältävästä aineistosta tilastollisia menetelmin estimoidaan tutkimuseettisen periaattein anonymisoidusti kertoimet, jotka kuvaavat tekijöitä jotka vaikut.terveyspalv.käyttöön @charlyjsp @Astatenhunen #sote Kertoimet julkisia https://t.co/gUgkMzveTl
— Päivi Nerg (@PaiviNerg) 10. huhtikuuta 2018
Kuka rauhoittui?
Historialliset esimerkit ihmisten luokittelusta ja rekisteröinnistä eivät ilmeisesti ole kantautuneet hallituksen korviin. Korvatulppien läpi kuuluu tuskin mitään muutakaan.
Tiedämme, että jo nyt esimerkiksi masennusdiagnoosin saaneelta saatetaan evätä vakuutus tai asuntolaina. Astma tai diabetes voi muodostua samanlaiseksi kynnykseksi.
Kuinka kummassa taattaisiin, ettei eri rekistereistä koottavia terveystietoja käytettäisi muuhunkin kuin sote-hinnoitteluun?
Voisiko toukokuussa voimaan astuva EU:n uusi tietosuoja-asetus olla tässä avuksi?
Tuskinpa. Asetukseen liittyvä hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on parhaillaan valiokuntien käsittelyssä.
228-sivuinen esitys näyttäisi sisältävän tietojen kaupallisen hyödyntämisen mahdollisuuden. Esityksen taloudellisia vaikutuksia käsittelevässä kohdassa todetaan:
”Merkittävimpiä vaikutuksia arvioidaan olevan siinä, että mahdollisuudet sekä tutkimukseen että tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan paranevat. Sosiaali- ja terveystiedoista ja niiden käytöstä syntyy uutta liiketoimintaa, tuotteita ja palveluja.”
”Käyttölupaviranomaiselle esityksessä ehdotettu oikeus yhdistellä ja tuottaa asiakkailleen anonyymeja tietoja ilman raskasta lupaprosessia yksinkertaistaisi osaltaan olennaisesti esimerkiksi lääkkeiden vaikuttavuustutkimuksia ja lisäisi muun muassa rekisteritietoja hyödyntäviä konsulttiyritysten, IT-palveluyritysten ja lääkeyritysten yksityisiä investointeja Suomessa.”
Kauhistelemme Kiinassa harjoitettavaa kansalaisten pisteytystä ja Facebookin meistä keräämää tietoa. Samaan aikaan pääministeri Juha Sipilä on ääneenkin pohtinut mahdollisuutta kaupallistaa yhteiskunnan omistamaa dataa.
Itselleni nousee mieleen kaksi asiaa. Ensimmäisenä se päivittäin vahvistuva mielikuva Sipilän hallituksen halusta ja valmiudesta hinnoitella ja myydä kaikki. Pihtiputaan mummojen terveystietoja myöten.
Toiseksi kuva, jossa jokaisen kansalaisen otsaan maalataan merkki. Toisille plussa, toisille miinus.
Päässä on alkanut soida kuoromme ohjelmistoon kuuluva, Vappu Rossin ahkerista, kaikkeen sopeutuvaisista työmuurahaisista kertova laulu. Erityisesti sen viimeinen säkeistö:
”Kun on vain kiviriippa ja rasite, kun on miinukselle painumassa tulos; kun on latvasta laho ja kupeista maho, tulee huokeimmaksi kuittautua ulos.
Meistä jokainen maailmaanne kuormittaa, tahdomme anteeksi pahoitellen pyytää. Kun siellä jossain hintalappuamme ynnäätte, ekonomistin verta loppusumma hyytää.
Herkän markkinakäppyrän tahtiin oomme valmiita hyppäämään. Vielä hetken sätkien juoksemme, kun meiltä leikkaa pään!”
uutiskirje 