Viimeinen sana
Vuosien päästä analysoidaan, mitä tapahtui 2000-luvun alkupuolella median murroksen kiihtyessä. Sosiaalisen median vaikutusta muuhun mediaan ei vielä kyetä näkemään kokonaisuutena.
Printtimedialle on ennakoitu katoavan kansanperinteen roolia. Uusi media – ennen muuta sosiaalinen media – on vallannut tilaa printiltä. Yhdysvalloissa sosiaalinen media on alle 24-vuotiaiden pääuutiskanava. Facebookin jälkeen tulevat Youtube ja Twitter.
Myös perinteiset televisiokanavat joutuvat taistelemaan asemastaan. Suomessa Yleisradio ja MTV ovat jatkuvassa liikkeessä.
Niiden kilpailijoita eivät ole valtakunnallinen, maakunnallinen tai alueellinen printtimedia, vaan ylikansalliset jätit. Sitä mitä nuoret tekevät edellä, sitä vanhemmat sukupolvet perästä.
Sosiaalinen media ja verkko eivät ole vain nuorten maailmaa. Yhä kiihtyvään tahtiin sinne siirtyvät myös ikääntyvät sukupolvet.
Varjoina seuraavat algoritmit, jotka säätelevät uutisvirtoja. Näkymätön käsi ohjaa tarjontaa, se voi manipuloida ja se voi valikoida tarkoitushakuisesti uutisia. Oman suolansa uutissoppaan heittävät botit eli ihmisinä esiintyvät robotit, jotka voivat välittää viestejä.
Valeuutiset, trollaus ja monet muut aikaisemmin tuntemattomat viestinnän muodot ovat arkea. Uusi teknologia, tekoäly ja robotit ovat mediamaailmaa tässä ja nyt. Tässä maailmassa perinteisen median on pärjättävä.
Tässä muutoksessa Kansan Uutisetkin toimii. Vuosikymmeniä sitten oli itsestään selvää, että puoluelehti on ja pysyy. Nykyaikaa on, että puoluemedia lunastaa lukijansa ja tilaajansa siinä missä kaupallinen mediakin.
Lehdistön moniarvoisuutta ylläpitänyt puoluelehdille kohdennettu parlamentaarinen tuki on ollut jo vuosia historiaa. Nykyisin puoluelehdet saavat tukensa puolueilta.
Seuraava hallitus nostaa hyvin todennäköisesti puoluetuen ja sen myötä lehtien tukemisen agendalle. Syytä on taata vahva asema niin puoluetuelle kuin puoluetta lähellä olevalle medialle.
Demokratia ei ole ilmaista. Puolueilla on edelleen suuri vastuu demokratian toimivuudesta, vaikka on monia muitakin kanavia kansalaisyhteiskunnassa. Mitkään muut tahot eivät ole ottaneet vastuulleen vaalien järjestämistä, ehdokasasettelua ja kampanjointia.
Kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli demokratian toteutumisessa, vaikka puolueiden listoilta valitaan kansanedustajat.
Puolueita haastetaan, ja lujaa. Puolueet kipuilevat omien toimintatapojensa uudistamisen kanssa. Siniset puolueena ja Hjallis Harkimon (ex-kok.) tapaiset populistiset liikehdinnät yleistyvät. Ne haastavat perinteisiä puolueiden toimintatapoja.
Eduskuntavaaleissa on hyvin todennäköisesti myös muita haastajia. Ne eivät eduskunnan kokoonpanoon välttämättä vaikuta, mutta luovat paineita puolueille.
Tässä mukana on myös Kansan Uutiset, itsenäisenä journalistisena toimijana. Tehtävämme on taustoittaa, nostaa uusia näkökulmia esiin ja luoda tilaa keskustelulle.
Parhaillaan työstämme Kansan Uutisten digilehteä, joka tarjoaa vaihtoehdon heille, jotka eivät syystä tai toisesta halua tilata paperilehteä.
[digilehti pvm=20180525]
uutiskirje 